- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{1:3}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

lut, jos suinkin, vielä kehnompi, rumempi, ja
raaol-lisempi kuin tämä ulkonainen pukunsa. Ei
ainoastaan kielensä puolesta ovat he kaikkein kehnommat ja
kunnottomat rempotoksel kuin ikänänsä Suomalaisesta
kirja-painosta ovat ulos lähteneet, mutta myöskin
sisällisesti ovat, kaikin puolin, niin heikot ja
huonot, että näyttää meiltä kyllä kummaksi
Suomalaisen kansan toista sataa aastaikoa täytynneen
heihin suostua ja tyytyä. Suurin osa heistä
kannattaa kyllä sen kauniin nimen: Yksi, kaksi’ vai,
kolmetkin, m. m. HenkellistU, tahi Uutta Henkellisttt,
eli vielä Vasta-uutista Henkellista Virttä; ehkei myö
tuinkaan monessa heistä olek löytäneet muuta
henkellisyyttä kuin ainoasti Jumalan nimen
maini-mista, usseen joutavissa asioissa. Kuinkaspa se
muuten saatloi olla, kuin moni heijän tekiöitänsä usseen
oli joutavia renki-miehiä, kylän juoksioita, (toisinaan
piikojakin) tahi herrastavia talonpojan narria, eli
virattomia, kielessämme niin kuin runomuksessammekin
taitamattomia renttu-herroja, jotka vähillä rahoilla
painittivat tyhmyyttänsä paperille, toivoessaan ehkä
sillä voittavansa suurempia. *) Kuitenkin ovat nämät
kaikki, parempien puutteessa, tuhansittain tulleet
levitetyksi ympärin maatamme, ja kansalta luetuksi; sillä
syö-pi hauki sammakonkin, selän suuren uituaan; naipi
mies huononkin vaimon, kauvan ilman oltuaan.
Näi-hen lauluin ainoa ansio on, jotta kielen ja mielen
vahinkoksemme hävittivät ja poistaivuttivat
mielestämme tätä suloista vanhanaikuista runomusta, jota
nyt verrattiin vanhaksi pakanallisuueksi.
Muistam-in»pä myökin hyvin niitä aikoja, jollon ei
herroissakaan löytynyt ai yhtäänkään ainuata Suomalaista
laulua jok* oli laulettavana, eli lauluksi
mainittavana, (vähäpä niitä löytyy vielä nytkin).
Auttaaksemme tätä puutosta yhöltä puolelta, ja toiselta —
hävit-teäksemme, eli seisauttaaksemme, tätä kunnotonta
tulvaa, päätimme (jo lapsena ollessamme) tehä
tietyiksi Savolaisten runon-tapoja **) ja synnytteä parempia
nykyisiä. Sillä minkä puolesta ei talonpoijallinenkin
kansa olisi ansaihteva parempia, ja samanlaisiakin
kielen viljellyksiä kuin herras-sääty ? Yksi kansahan
myö olemme kaikki, ja yhen kielen omaisia.
Paljon ovat ajat jo siitten muuttaneet. Näillä 30
vuuel-la olemme jo vähitellen ruvenneet saamaan varsin
kauniitakin lauluja omallakin kielellä, (siltä
runoistamme ei ole tässä puheitakaan). Monet taitavat
miehet ovat jo ruvenneet harjoittamaan omoa kieltänsä,
ja meijän korkia esivaltakin on ottanut korvihinsa
tätä yhteistä (arvistamme. Aika on kerrankin
tuleva, jollon koko tästä meijän arkki-kirjallisuuesta
tuskin muistokaan on eneän jälellft: kuitenkin on
tekin aikanansa täyttänyt paiäkansa sekä
Suomalaisesta kirjallisuuen että runollisuuen tarinamuksessa,
kussa se on kesk-aikuiseen mielettömyyteen
verrattavana, joka hämärällänsä ennusti päivän tuloa.
Ka-het mainittavat miehet ovat näissä toimeissa olleet
muita kuuluisammat, ellei älynsä ja taitonsa puolesta,

*) Tok lifytyi aina joku joukossa muita parempi.

**J Muutammia naita painatimme jo v. /S/7, /S/8,
mi ja im Ruutina.

niin kuitenkin ahkeruutensa suhteen; joista yksi
i-käin kuin alotti, toinen lopetti, tätä kehnollisla
kirjallisuutta. Toinen heisiä oli se muista mainittava
miero-ukko ja raaja-rikko Tuomas Ragvaldinpoika joka
vuotesta 1760—1792 sepitti ja painutti aika
jouk-koo tämän-laatuisia lauluja. Toinen oli meiltä kaikilla
hyvin tunnettu ja arvattu Jaakko Juteini, joka niinikeän
vuotesta 1810 alkoi toimitloo kirjoituksiansa
kansan kaiken kuulla: multa joka ei ainoastaan kielen
puolesta ollut kaikkia muita selvempi ja laatuisampi,
mutta myöskin mielensä puolesta oli muita mieluisampi,
ehkei hään juuri ollut runon sukua. Kaikista hänen
lauluin laitoksista on- ainoasti 3 tai 4 jotka soman
nuottinsa niin hyvin kuin sanojensa suhteen ovat
tulleet kansalta kuultuiksi ja lauletuksi, ne muut
eivät lie tavanneet heijän mieltänsä.

Nyt oisi meijän tarkoitus ainoasti että näillä
sanoilla mielessämme pysytellä vanhoja niin hyvin
kuin nuoriainj kansallisia laulantoja, (folkmelodier)
sillä että sovittaisimme sanoja näihen nuoltihinsa,
niin kuin teimme Otavassa, sepilläissämme Painien
lauluja. Mutta ei sillä kyllä, myö soisimme
mielellä myös, sanojensa puolesta, sovittoo heihin
Suomalaisia aineita, jotta huvittaisimme niillä ei
ainoastaan korviamme, mutta sytyttäisimme myös
syäm-miämme rakkauella omaan maahan, omahan
kielellemme, omaan Hallituksellemme ja omaan
kansakuntaltamme.

Näistä ovat nyt ensimmäiset alkeet painista
il-mauntuneet, painettu itekseen, erillä Numerolla, ja
pantu niin vähillen hinnoillen kuin suinkin mahollinen,
jotta olisivat köyhimmiltäkin ostettavina, nimittäin
1 kopeekka hopeata kappaleesta, eli kahesta lrhestä.

Näytteeksi painamme tässä yhen heistä.

SliOlHI.

Suomi istui suru-suulla
Kielen vieraan tiellä.’
Annas, kultainen, mun kuulla,
Mierukka, sun mieiefs!
Onkos sulla,
Niinkuin mulla,
Toivotusta vielä?

Suomi laati, lausumalla,
"Jumala sen tiennee!
Lausui kieli, laulamalla,
"Vielä toivoo liennee!
"Jospa oisi
"^Niinkuin voisi)
"Suuret niinkuin pienet.

"Mutta moni Suomen-poika
"Muuksi jo on tullut;
"Monipa ei eneä voi ka ....
"Puhuu niinkuin huliu;
"Toinen kieli,
"Toinen mieli,
"Tavaksi on tuilat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0009.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free