- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{2:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



Na 2» Lau vantaina, 7 :na pai va na Hclini-kuula, 1846.

T.cntolchti Suomalainen, j<»ta
toimitetaan joka pyhätöinnä Lauvantaina,
ja ulos-jaetaan kello 5 ilta-puolella
Mor||in punissa, Palmqvistin
kivimuurissa, Esplanadin piilijoispuolimmaiaen

kavun varrella, maksaa täällä
Heisin-kissa yhcn llopee Huplan, viiuessa, ja
60 kop. puolessa; mutta haettu postin
kantta iniiuanek, maksaapl vuosikerta
15 kop. ja puolen vuuen 9 kop. enäiiipi.

Kuulutteleinisia ja inuutaik
ilmoittamista, jota talintaan pautuksi näihin
lehtiliin, iniiksaa3kop. joka rati eli rivi,
johon luetaan niion
arvulla50piiustavia-Yksinäisiä Numeroita ei myyvä.

Huomenna, joka on Kynttälin-päivll, saamaa:

Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saaman, tMilrtlUy [-Kap-]>alainen-] {+Kap-
]>alainen+} Blomqvist f SuomeksiJ; ja Puil-Rovasti T:r
Crolins (Ruotiksij — Ehtosaaman, müür.
Kappalainen Blomqvist f Suomeksi J.

Henki-Varjelukten Suomalais-Tark’ampuvaisten
Kirkossa: Henkellisyyven Oppiva Gröhn f Ruotiksij.

Ensimmäisen Suomalaisen Aferi-VäestUn Kirkossa,
Vlles-tun Pastori Cajanus, f SuomeksiJ.

Pulicen Jatkoksi.

Taloja myUten SepjMkin takoo,

Miehiä myöten meikuttaa.

Eillimmäisessä Numerossa puhuimme kyllä mikä
piti olla tämmöisten Lento-lehticn pää-tarkoitus;
nimittäin t ie vo n ja valaistuksen levittäminen.
Mutta löytyy niitä muitakin tarkoituksia, jotka ehkä,
jos kohtakin vähemmästä arvosta, monella ovat
teh-tyt heijän päätarkoitukseksensa. Heijän pitää muka
yhfaikaa huvittamaan ja h yö v yltämään
Lukioitansa. Tämä on välleen sanottu, mutta monestin
kyllä tukala täytteä. Mitä huvittaa yhtä, suututtaa
toista; sillä mielet ovat niin monet kuin miehetkin.
Mutta kuinka se on uskottava tahi toivottava, eli
kuinka se on ies mahollinen, yhen miehen taitavan
ilahuttaa kaikkia? Kuitenkin koska isoin joukko
ihmisiä ovat uteliaiset, ja rakastaavai aina
kuullaksensa uutta (tämäik onkin jo ensimmäinen alku
tietollisuuteen), niin haluavatten yhä uutisia. Sillä
tavalla on nämät uutiset viimen joutuneet
Sanan-sauttajoihen päätarkoitukseksi, niin että tuskin
yksikään heistä tulisi aikaan ilman näitä. Ja koska
joutaviakin asioita mielyttää enimmän osån meitä,
niin täytyy myös Viikkolaistenkin harjoittaa näitä.
Stllä tavalla ovat nämät valaistuksen saattajat
us-seen vaipuneet joutaviksi puheen-juoksuttajoiksi,
sa-nan-lennättäjöiksi, kamelioiksi eli kontin-kantajoiksi.
Ja mitä taas heijän hyötymisestä tuloo
sanottavaksi, niin koska ihmiset aina harjoitaavat maallisia

asioitansa enemmin kuin henkellisiä, niin on myös
maallisia etuja, ja rahallisia voittoja, enemmin heillä
haettu kuin tievollisia; jonka tähen monetkin
Sanomat ovat täynnä kaikellaisia kuuluttelemisia ja
il-moittelemisia, joilla tarkoiltaavat tätä. Sanalla
sanottu Lento-lehet ovat enemmiten kavotlanet heijän
korkeampata henkellisiä luontoansa, ja nouvattaneet
alaisempata, maallista; niin että ovat nyt peri
sopimattomat harjeittamaan henkellisyytlä ilekseen, ilman
Iätä maallista sevotusta. Senpä lautta myös ovat
vakavammat miehet ehkä luopunee! heisiä, ja heitä
toimittamasta. Ja meijänkin täytyy scnlähen,
vasten tahtoammekin, henkellisiä harjoittaaksemme
nou-vattaa maallisia, jos mielimme muka jotakuta
vaikuttaa. Mutta Sananlennättäjät on näinnä aikoina
saaneet vielä kolmannenkin tarkoituksensa, jota moni
niinikeän on pitänyt, tahi vielä pitää, heijän
päälar-köUukseksena. Kosk’ eivät kaikki maanmiehet saatak
yht’aikoo kuulustella, keskustella, tiiustella ja
neuvoi-tella maan yhteisistä ja tärkeimmistä asioista, joka
monesti kyllä oisi heillä sänken tarpeellinen ja
so-veltuvainen, niin ovat nämät Päiväläiset omin mielin
päällensä ottaneet puhua muihen eistä, eli
oikeem-mittain ehkä sanottu: hyö antaavat tilaisuutta kelien
tahansa — joka tahtoo ja taitaa — asiassa puhua;
jotta asia sillä tulisi kaikin puolin hyvin selitetyksi ja
valaistetuksi. Tapahtuu kyllä monesti että kaikki
heijän puheensa ja juttelemisensa on jonkiin-joutava.
Mutta on niitä välisten nähty parempiakin miehiä,
jotka isommissakin asioissa ovat paljastaneet
tyhmyyttänsä, saatikka täännäköisiä kirjuttelioita. Kuin
toiset juonitteloovat ja kuiskuttaavat sala-kähmässä,
niin nämät toki puhuuvat julkisesti, kaikkein kuulla,
harjoittaissaan kukin muka, mieltänsä myöten,
totuutta ja rehellisyyttä, jollon antaavat toisellenkin
vuoron puhua puolestansa. Tästä ovat usseen
joutuneet joutavihin väitöksihin välillensä, sillä että
pi-täissään kukin puoltansa ovat tyhjiksi ja valheeksi
tehneet toistensa sanoja, josta on karttunut heijän
keskenänsä vihat ja vainot, riijat ja (orat, niin että
ovat toisinaan, kiistellessansa, heittäneetkin koko
a-siansa eli riita-aineensa sipo-sijlään, ja ainoasti
ruvenneet toinen-toistansa sättimään ja soimaamaan. Mutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 22:48:44 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/suomala-46/0011.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free