- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{2:2}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

jos kohtakin tavataan heissä isoja virhettä ja
villityksiä (ja missä ihmisten töissä, ja laitoksissa eikös,
niitä tavatak!) niin hei jän ansiot ja avut ovat
kuitenkin toisin puolin niin mahottomat suuret,, että
voittaavat niillä monin kerroin puutteitansa. Sillä
niinkuin me hucskaaa ja valaistuneen miehen parissa
paljon opimme ja voitamme, mielemme,
ymmärryksemme, ja tapojemme puolesta, kuullessamme hänen
puheitansa, niin opimme myöskin paljon kunnollisen
Lentolehen päivällisessä Lukemisessamme; eikä myö
ainoastaan, mutta myös lapsemme ja perheemme.
Niinkuin raa’än ja tuhman miehen, jos kohta
pöyh-kiässä puvussaan, parhain tunnetaan hänen
yhtä-tyy-ty väisyyestään ja tyly-mielisyyestään, hänen
vasta-pintaisuuestaan mitään uutta oppimaan, lukemaan,
tuskin kuulemaan, niin hietaan toella myös niitä
kansoja varsin raakoiksi ja valaistamattomiksi, kussa
ei löyvyk minkäänlaistakaan päivällistä kirjasuutta;
eli jossa sitä löytyy, mutta varsin vähäistä. Ja jos
ei muita tunnusmerkkiä löytyisikkään Suomalaisen
kansan näinnä aikoina paljon eistynneen
kirjalli-suuessa, sivillisyyessä, jia mielensä harjauntamisessa,
kuin nämät heijän lisännetyt Viikko-sanomat, niin
tämä on hyvä totstus kyllä heijän vaeltaneen
valaistuksen tiellä; ja koska tftmä valo ei ouk
muualtakaan meillte tuotettu, niin se mahtanoonkin olla
meir-jän omamme ansio. Kiittäkäämme siis niitä miehiä,
jotka ovat olleet meijän saattajoitamme, ja
muistakaamme meijän, ilman heitä, vielä olevan ehkä
samoilla jälillä kuin Lappalaiset, Virolaiset, ja monet
muut isommatkin kansat.

Toella sanottu, kuin kului muin on vuosikausia
ennenkuin kuului joku sanoma kaukaisimmista
maailman kansoista, ja sekin tuli ainoasti Kuninkoihen
kuulla, eikä millonkaan ennättänyt talonpojan korviin;
niin nyt taijammo, suosiossa ja tyyvännössä
ystäväim-me kanssa, istua kotonamme, ja pakinoijen, ja
tupa-koijen kuulla ja lukea joka viikko kaikkia mitä
tapahtuu taivaan alla. Sillä vähemmällä ajalla kuin
kolmet kuöka&tta lenteLöövät nämät Lenfo-lehet,
täynnä uusia sanoja, ja tuovat meille tietoja pisimmistä
maan ääristä. Sillä tavalla tunnetaan nyt kaikkia
mitä on tapahtunut yhessä maailman osassa niin
hyvin kuin toisessakin, ikeän kuin oisi tapahtunut
naapurissamme;. ja "Suomalainenkaan" ei ole lukioitansa
unchuttavav eikä heittävä maanmièhiänsä
tieta-mättömyytehen isoimmista valta-asioista: kuitenkin
ovat oraat asiamme meitä aina lähimmät.

Sanoimme- viimen myös,.
Sanomièn-Toimàittlajoi-fieir pitävän aikaansakkin tuntemaan^ josta heijän
täytyy ottaa tarkoin vaarin. Tämäkin on tarpeellinen.
Heijän pitää varhain olla valveella, kuin kukko
orne| la, ja yhtenään haukkua kuin koirat yöllä,
vaaran saapuvilla.. Heijän pitää tuntea Isäniiänsä? ja
olla heille uskolliset; heijän pitää myös tuntea
ystäviänsä ja tuttujansa (Lukioitansa) ja heitäkin
palvelemaan, kuitenkin ilman liehäkoitsematak: heijän
pitää kunnioittamaan hyviä ja moittimaan pahoja,
olkoon suurista tahi -pienistä, mutta kumpaistakin
taijolla ja siivolla. Sanalla sanottu
Sanan-Toimittajalla pitää_olla variksen silmä, jäneksen korva, kär-

pän kieli, koiran vaino, Ja miehen syan: hänen
sy&m-messänsä pitää löytyä vaimon rakkautta ja miehen
rohkeutta. Mutta 1’iijoitenkin hänen pitää kaikissa
harjoittamaan rehellisyyttä ja totuutta. Kuitenkin on
hänellä lupa välistenkin vähä valehtella, jos ei
muuten niin hätä-varaksi; mutta peittääköön myös silloin
jälkiänsä leveellä hännällänsä. Vaan ei sillä kyllä l
Hänen pitää myös hyvin tuntea aikansa sivillisyyttä,
kirjallisuutta ja muuta luonnollisuutta, saattamaan
lukioitansa eteenpäin, — ei taakseppäin. Hänen
pitää kuin paimen kulkea karjansa eillä, ja toisella
jalallansa seista ennen aikansakkin. Paljon kyllä
vaaitaan, paljon tarvitaan! Ja kaikesta tästä hänen
työstä ja vaivastansa, kaikesta hänen huolesta ja
kustannoksista, häntä usseen pilkataan ja nauretaan,
soimataan ^ ja häväistetään, monesti syyttömästi,
muutamasta kielen tahi painon virhestä, jotka
kesken kiireen ovat jäänneet häneltä, tahi toiselta,
keksi-mätäk; tahi panetellaan häntä kirjattaneen toisella
tavalla kuin on ennen kirjutettu, eli tavattomasti
toisella puheen-murrella. Ja koska totuus monesti
on kipiä kärsiä, paha kuulla, niin ellei hänellä
ennen ollut vihamiehiä, niin karttuu heitä nyt kyllä’,
vielä — liijaksikin.. Onkos tuo siilien kumma jos
vanhemmat ja vakavammat miehet,, jotka pitäävät
kunniansa arvonsa suurempana, eivät uskaltaiksen
tämmöiseen kinaan 2

Mutta eikös siitten vaaitak mitään Iukioihen
puolesta 2 Vai ovatko liyö sillä yhöllä ruplallaan
kaikkia sovittaneet,, kaikkia maksaneet, kaikkia
voittaneet? Ei vcikkoiset! Vaaitaan tcijänkih puolesta
kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä; mutta
liijaksikin mieltä jd1 ymmärrystä.
(Lienöönkö-hään tuo jo paljon vaaittu?) Vaaitaanpa vielä
cnäm-pikin! Työ tahoilten näitä lehtiä hyvällä hinnalla,
i halvemmalla kuin teijän pitäis — niin kuin nyt
saattenkii ainoasti saahaksemme feijät mieltymään
omaan kielellemme, kansan ja maan yhteiseksi
voitoksi. Oisiko tuo siitten paljon teiltä vaaittu,
jos toivoisimme teijän, näihen sanomien
ympärin-lievittämisellä ja kansallen tievyiksi tekemisellä,
auttaman, kehoittamaan ja harjoittamaan näitä äitimme
kielen viiljelyksiä? Tätä voitien, tätä taijaiten, jos
haetten heilien eil ainoastaan lukioita1 mutta myöskin
kyllin ostajoita. Sillä mitä ei luetak, ei myöskään
ostetak; ja> mitä ostetaan, aina sitä luetaan. Kuin
ootten omasta puolestanne jotaik ansaineet, silloin
vasta teillä on oikeuskin jotaik vaatia; sillä ei
yhellä ruplalla piik&l Ui juostak.. Kuin ootten ensin
vaipan ja yahinkon suorittaneet vähemmästä työstä,
silloin — vaan ei ennen — on aika vaatia meiltä
jota kuta jalompatakin. Mutta emme puhuk paljon
palkastamme (eipä siit" ouk ennenkään puhuttu)
vaan rakkaus vaalii rakkautta, lempi lempeyttä;
ja jos ei teissä sitä löyvyk, niin — mänkeä pois!
Sillä silloin ei ouk koko Suomalaisesta,
enäm-mänkään kuin Suomalaisista,.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0012.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free