Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
V<ÖS. (Polemik).
Joka piteä suuren suun,
Pitkähöön leveämmän seljän.
Tällä sanalla tahomftte vastakin ratkaista joutavia
jaaritoksia, ja antoa heitä silmiä vasten joihen mieli
teköö tyhjästä torua, juotavista juonitella. Sitä
vastoin otamme mielelläki hyväksemme semmoista
moittimista ja kantelemista, joka harjottaa tietoa ja
totuutta, jos oisiki vielä kuivimmilla sanoilla kuin
tässä julistettu; sillä silloin tahomme olla
ensimmäisiä ei ainoastaan tunnustamaan vikojamme, mutta
myöskin parantamaan heitä, enämpätäkään ei meiltä
vaaittane. Vaan joka muuten bøsuttaa,, tahii
telmää pimeän päässä, häfntä hoomöillain hota isen,
virsullani maahan viskoon, kaahan kt nkän kannallani.
Niin—jolPbn lysti lyöskennällä, tahi mielii miekatella
suomen kielen kankahalla—tulkaat poijat painisillen!
Totta teistä loppu tuloo, hätä-päivä päällen käypi..
Olemme kyllä jo ens-alkamalla julistaneet
mielellämme suovan eleä rauhassa ja sovinnossa
muihen Suomalaisien, liljaksikin Suomenkielisten
Sanomien kanssa; mutta eipä se ouk me i Ilen suotu
enämmän kuin muidenkaan luoluillen; eikä sitä ouk
toivoenkaan. Sillä niinkuin riijat ja torat
kohtaavat meitä tään-aikuisessa elämässämme, kussa
meijän usseia täytyy sotia vihan ja vainon vainiolla,
niin seuraavat myös meijän kirjan-kokeitamme,
olkoonpa vaikka minkä hyvänsä.
Mitäpäs siitten myökään ouvoisluisimme, jospa
meijänkin kirja-tekomme joutuisivat moitteen ja
nuhteen alaisiksi, sillä ei ouk vielä syntynyt sitä
ihmistä, jonka ei käytöksiä vasten olisik jotaik
muistuttamista. Tunteissamme ja tunnustajissamme
heikkouttamme ja viheliäisyyftämme, suomme mielellään
käsi-alojamme muihen koittelemisen ja tutkinnon alle;
mutta—ällös tuhma tullekkahan, keikka-heikki
käyn-nöönkähän, mielen miesten niittäjäksi, uroisten
ulot-tajaksi. — — —
Olisi kyllä asian puolesta voitoksi, ja kielenkin
puolesta selitökseksi, jos tulisivat, kumpainenkin, monesta
puolesta kahoitetuksi. Mutta siihen tarvitaan jotta ite
moittija osottaa ei ainoasti parempoo tointa ja
ymmärrystä kuin moitittava, mutta myös totuutta
ja rehellisyyttä; ilman joutuu hään ite muillen
nauruksi,, pilkaksi oman pitäjän.
Manestikin ilmoiltaiksen, tutkigaisen nimellä,
ai-noastii søjmaamisen halut, välisten viha ja
kateuskin,. mutta usseemmiltain mielen tyhmyys ja
typä-ryys; siltà se on aina* ollut tuhman tapa
maaüi-massa tuuliaksensa, muita viisaammaksi, ja viisaan
luonto käsitlämäänkin puutteitansa. Olkoonpa tuo
kummin tahanA^ niin päätimme knitenkin omasta
puolestamme, oQnjveta joutaviin riitoin, eikä
an-taimaan narriii^Hkkoon, vieläik sitäkin vähemmin
—ens’ alotlama^HËuta pilkkoamaan, jos kohta syytä
löytäisiin. Muttefl^Htfjut aikoakaan: sillä jo ennen
näi-hen lehtien ilmaunftUttisla, moititaan panetellaan,
soi-mataan ja poljetaan sitä Suomalaista puhetta, jota
heissä nouvatamme, ja ite tekiätä sättitään ja
häväis-tetään. Niin—tuo mun__sota-sopani kahet
rauta-ruk-kaiscni! Jolla — - —
Suomalaisen Allakan
Suomentamisesta.
Sanaa kaksi Kanavainen,
Kolmet Sanan-Saat t aja II en.
Kerran kurkikin puuhuni
Silloinki jalka poikki.
liuetaan Kanavan 48:nässä viimeisen vuuen
Numerossa nuhteita sitä Suomea vastaan, joka näinnä
j viimeisinnä vuosinna on käytetty suomentamisessa
’ niitä lopulla-puoler. Suomalaiselta
Talollisuus-kunnal-ta maamiehillemme annetuita, ja meiltä Suomeksi
toimitetulta tietoja, tahi neuvoja, maan viljelemisessä,
tahi karjan hoitamisessa, ja joita lopetetaan
varsin hävittömüllä puheella ite suomentajankin
vastaan.. Omasta puolestamme voisimme kyllä
heit-teä tätä sättimisiä ilman vastoamatak, sillä
kennen tekisi mieli lähteä hulluin kanssa
haastamaan, vasikkoin kanssa juoksemaan; mutta asian
puolesta vaaitaan valaistusta.. Ja antaissamme Iätä,
syytäkköön Kanava ilitesäk, jos suu saattaa suen
ri-tahan, kieli kärpän lautaiselien.
Kanavainen alkaa näin:" siitä jo on eräitä vuosin,
kun yleisesti nureksitaan almanakan Suomea
jäykiksi^ vaikealukuiseksi, ja usiasti
ymmärtämättömäksi," ja tuopi tähän vielä toistajoiksensa "Karjalan
Matti’ ja Savon Pekka" (nämät lieneekin
kunnioitettavan Kanavan omat köllit, tahi liika-nimet).
Tämmöisestä nureksimisesta en ouk vielä kuulut niin
mitään, vaikka olen jo monenna vuosina tästä
asiasta varsin kyseillyt ja kuulustellut maamiehiltämme
kustakin maa-läänistä, ja vieläik usseemmista
pitäjistäkin. *) Se mahtanoonkin sentähen ainoasti olla Sa-
*) Jos Kanava »isi tähän seisahtanut, ja tyytynyt
näillä sanoilla, niin oisimme toki luulleet hänen
puheessansa olleen jonkun perustuksen; sillä
rrnjö-kin epäilimme alussa, jos kaikkein piti hyvin
ymmärtämään meijän puhettamme ja
kirjoitus-tapaamme , koska se toisinaan eroitaiksen tästä
tavallisesta ; jonkapa tähen ^variten-vasten
tästä asiasta ky »elimme täältä-tuolta talonpoijilta.
Multa kaikki ovat yhellä suulla sanoneet,
ensirn-mältä heillä olleen monessa köhin vähä äkkiä ja
outo, ett’eivät juuri kaikkia hyvin selittäneet; mutta
kuin kerran siihen tottuivat, ja tulivat
ymmärtämään missä se eroittiin , niin lukivat sitä
solkenaan , ja ymmärsivät vielä paremmin kuin
mitään muuta Suomea. Niin ovat medlen sanoneet;
miten joitten liennöön ? Vaan sen taijamme toeksi
sanoa , näillä Tiliä vuuella, joilla olemme Allakan
suomentaneet, ei vielä ylienkään , ei niin puolella
puheella, nureksineen eli tästä meitä moittineen;
ainoasti Kanavan-Pekka ia Kanavan-Matti hyö
li-nnöviti ensimmäisiä, ja ehkä myös viimeisiäkin,
jotka tästä silmänsä vääristelöövät. Mutta mistä
se tulee että tuhma talonpoika ymmärtää, ji1
herra , joka on viisas olevinaan, ei ymmärräk,
mutta ällisteleiksen ja (niinkuin Kanava tästä sa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
