- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{5:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ns 5,

Lauvantaina, 28:na päivänä Helmi-kuula, 1846.

I.entolehti Suomalainen, jota
toimitetaan joka pyhatoiitnfl Lauvantaina,
ja ulos-jaetaan kello 5 ilta-puolella
Moe Ii i n paoissa, PalmqVistin
kivimuurissa, Esplanadin pohjoispuolimmaisen

kavun varrella, maksaa täällä
Heisin-kissa yhen Hopee Kuplan, ruuossa, ja
(10 kop. puolessa; mutta haettu postin
kautta inuuanek, innksanpi vuosikerta
15 kop. ja puolen rouen 9 kop. enäinpi.

Kuuluttelemista ja muntaik
ilmoittamista, jota taliotnan pantuksi näihin
lehtiluu, inaksaa3kop. joka rati eli rivi,
johon tuetaan nuon arvolla 50 pulistavin.
Yksinäisiä Numeroita ei myyvä.

Huomenna, joka on ensimmäinen Sunnuntaina
Paastossa, saarnaa:

Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saaman, säätetty
Palvelus-Apulainen Snellman (sekil Suomeksi että Ruo-

tiksij.–-Ehtosaaman, Kappalais-Apulainen Ma-

jisteri af Enchjelm f sekä Suomeksi että RuotilcsiJ.

Henki-Varjeluksen Suomalais-Tark’ampuvaislen
Kirkossa: vara Pastori Lillström (Suomeksij.

Ensimmäisen Suomalaisen Meri-Väestön Kirkotsa,
Väestön Pastori Cajanus (Suomeksi).

Suomalaisen Allakan
Suomentamisesta.

Sanaa kaksi Kanavallen,
Kolmet Sanan-Saa11 a j«11 en.

(Jatko ja loppu viimeisestä Numerosta).

Vanha sauna
Antaa hyvän löylyn.

"Tihjämpiä ja harvempia aituuksia", on siis
ihan ymmärtämätön lause — sanoo Kanavainen.
Vä-hänpäs sulla onki, veikkonen, tästä ymmärtämisen
lahjasta, kuin et tuotakaan ymmärräk! Kuitenkin
tahot, vaikka vielä väkisikkin, moittia muita
ym-märtäväisempiä. Etkös ouk millonkaan e. m.
kuuluuna janottavaksi: "nousek aitauksen ylitek", eli: "jo
tuli aituus vastaan", m. m.? Multa mitäs
joutavista!

Siitten kysyt vielä, ja sanot: kuka Suomalainen
ymmärtää, myös lauseen: "seipäät pystytetään
maahan tavallisesti tehlyissä reijissä", jota luulet
suomeksi "vissinkin" olevan näin: "seipäät pistetään
maahan tehtyihin reikiin". Mutta väärinpäs nyt luulit—
kin! Eipä tässä ouk kysymistäkään "pistämisestä",
(jos sitä kuinka tahtoisitkin); mutta puhet on
muka "pystyttämisestä". Sillä tieteähään silä jokai-

nen» ilman sinun neuvomatakkin, jotta seipäät
(aijan-panossa) pistetään maalian, ja ett’ei maa seipäisihin
pistetak; — ei siihen neuvoosi tarvitak! Mutta
siitäpä on suurin kysymys, jotta seipäät pystytetään
maahan, eli pannaan juuri pystylleen, tahi
pystjri-simmilleen (lodrätt); sillä muissa aijan panoissa
pannaan heitä välistenkin vähä kallelleenkin, jott’ei
eläimet pääsisik ylitten hyppeämään, tahi — tuulta
vaslut-tamaan, (jos e. m. synkkä mehtä seisoo toisella
puolella aijan, ja iso laveus toisella; eli monesta
muustakin syystä, niinkuin e. m. susi-tarhoiksi, jolta petot
huokiasti pääsisivät yliten, sisään tullaksensa, vaan
vaikiasti ulos päästäksensä, m. m.). Juuri
tämä aijan pystyllisyys onkin tässä harjoitettavana
pää-asiana, sillä muutoin ei synnyk ollenkaan koko
tämä aijan paneminen. Ja koska nyt sinulle tätäkin
varsin neuvotaan, niin olet vielä hävilöin, opin
tämän saatuasi, haastaissa tästä — reikiin pistämisestäis.
Mutta kysyn vielä siittenkin: kuinkas uskallat,
kuinkas julkiat aivan syyttömästi näin sulmata ja räävätä
näitä meijän kielen-käännöksiämme, kuin et ouk
ke-hanna, etkä viihtinnäkään, kahtoa, sen vähemmin
lukea, tätä Ruohtalaisessa Allakassa löytyvätä
perustus-kieltä, joka oli meiltä suomennettavana? Sillä
ei-hään meijän sovik toisia kirjuttamaan kuin mitä
siinä seisoo, eikä sitä toiseppäin muuttaa. I.ueppas
nyt (jos taijat) mitenkäs tätä siinä selitetään: "hwat*

wid noga bör iakttagas, att (lärarnes fällning blif*
wet så nära lodrätt som möjligt", ja olek ärjy
ää-netäk!

Näistä molemmista ensimmäisistä
pää-toistuk-sistaisi, nähliään jo tapaisi — tyhjästä torua, joutavista
juonitella; ja ettei tievon eikä totuuen harjoittaminen,
mutta soimauksen himo ja halu, on johtattanut sinua
karata meijän päällemme; mutia ennen kuin meistä
pääset, niin kiität kyllä kinttujaisi, säälit
sclkä-nah-kojaisi,etten luistak luuta myöten, sivallak sivuja
myöten. Saattaakseisi muitakin siihen uskoon, jotta löytyy
usseempiakin näitä pe i kko-Pekkoj aisi, olet vielä
"Soih-moisen" nimellä laittanut näitä lopsotuksiaisi
luettaviksi Maamiehen Ystävän 5:nässä tämän vuotisessa
Numerossa, kussa kuuluu kunniakseisi, arvatahan
an-siokseisi. Soimoinen sinä oletkin! Suusta suuresta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free