- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{5:2}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

suvusta, Kantelassa kartanoisi — — — — — *)

Tämäkös se nyt olikin tätä yleista,
nureksimista, josta syytät Allakan suomea olevan jäykkä,
vaikea lukuinen ja useasti ymmärtämätöin?

Ei, vieläpä sulla kuuluu olevan muitakin
tois-tuksia. Noh, katotaanpas heitäkin.

Sanot: — "niinikään tavataan vähän väliä
sellaisia muukalaisia sananparsia kuin
perään-kat-soa, sisään pujottaa, alaslaskea,
ylösko-hottaa, alas-puristaa, sisäänkuvoittaa,
poiser o i tia a, j. n. e." Nämätkö ne nyt ovat ne
muukalaiset sanat, josta meijän puheemme tuskin
Suomeksi arvataan? Sanotkaa työ muutkin
Suomalaiset! — tunnettenko niitä omaksenne? Eivätkös ne
ole kaikki juuri tätä selvintä, varsin puhasta ja
parasta, Suomea, jota tämä karsas Kanava, vimmattu
ja villipäinen, lukoo muukalaisuuteksi, ainoasti
saa-haksensa meitä soimata ja panetella. Vaan
paremmiksikö arvattaneen hänen omia onkimiansa:
"ojennus-nuora, taidet-kalu, katselmus-miehef, valmistus
säätys, sivillistön säästön käytös, alkeis-laadinta, eri
ymmärteitä, uskoasiallinen liike, korkioppio, maamme
pappiutta, yhtiö, yhteisyytös, Pietarpori", (kumma kuin
ei sanonna niinkuin Viipurin Sanan-Saattaja vainaja,
"Pyhä Pietarbori") eli semmoisia kuin: "Puntsterlingiä,
Turun Tuomio Kapitelissa, Universitetin Konsistorissa,
Sanomalehti Ekspeditsionissa", joita kaikkia, monta
muutaik mainihtematak, tavataan liljaksikin hänen
tämän vuot isissä ensimmäisissä Numeroissa; ja joista
saisimme koko kirjallisen, jos viihtisimme keräillä
niitä hänen riepu lättiläistään. Ne ne toki haisonoon
hänen nenäänsä suloisimmina suomalaisina sanoina.

Vielä kerran siilienkin hään hakaroittaa
hampaitansa meitä haukatak&ensa, sanoen: "ihan vaarin
käytetyt ovat sanat aijai st en, katkaistuneet,
reväistetään", jotka hänen mielestään oisi
parempi sanoa "aijasten, katkenneet, reväistään". Jokos
taas jorrittelet! Vai eikös ne merjänkin sanat lie
niin hyvät kuin sinunki? Suomeahan ne on
kumpaisenkin. Mulla kuitenkin on vähäinen eroitus
merkityksessään, ja tämän eroituksen käyttäminen, eli
puheen vaihtaminen, rajuttaa usseen runollisuutta ja
puheliaisuutta, tästä joka-päivällisestä puheestamme —
sit’et ehkä tunnekkaan?

Kuin näin nyt ensin kaikella tavalla olet
kokenut, kielemme puolesta, polkea ja alentaa puhet-

*) Ei ainoastaan Maamiehen Ystävä, mutta myös
muitakin Suomenmaan Ruohtalaista lento-lehtiu
ovat korvihinsa ottaneet näitä Kanavan kanteita
kielemme vastaan, e. m. "Abo Tidningar" N:o 9;
toiset ovat vielä samalla pcrustoksella
moittineet kielcmmekin tässä Suomalaisessamme,
niinkuin e. m. "Jpelftngfors Tidningar" N:o 12,
"Komanen" N:o 3, ja "©aima", N:o 6. Se on
sen puolesta myös kuin olemme tarpeelliseksi
löytäneet laajemmalla tutkimisella toistaa heijän
puheensa mitättömyyttä. Eikä yksikään luetkoon
meijän viaksi, jos tätä tehessämme oisimme,
kovemminkin kuin pitäisi, kouristaneet häntä, joka
ensin oli syypää tähän toraan.

tamme, jolla et muuta ouk voittanut kuin että olet
sillä ite juoneitaisi ja tyhmyyttäisi paljastanut, niin
rupeet vielä uuestaan, ja erittäin, kirjoitus tapaamme
nuhtelemaan, sanalla: "kun tähän lisätään nyt
Suomentajan erityinen, kaikista muista poikkeeva
kirjotustapa, niinkuin peä, piteä vät, nähhään,
moa-han, kavotak, ouk, moaloatuun, ja joku
se-kasuus itsessään lauseessa, niin se ei olekkaan ihme,
jos tällainen kieli tulee ymmärtämättömäksi *). Että
niin onkin, sen sanoo mainittu yleinen
tydymättö-myys"-, (tästä "tyytymätlömyyestä" olemme jo
puhuneet; ja jos tahotten sitä vielä selvemmäsli kuulla,
niin voisitten sitäkin saahaksenne). Eikös siitten
nämätkin sanat ovat perin-suomalaisia; nimittäin
puhasta Savon puhetta? Jos moittia tahot, niin moilik
Savolaisten ja Karjalaisten puhetta (jos syytä muka
oltaneen) vaan ei meijän kirjoitus-tapaamme, jos se on
heijän puheensa myöten mukainen. Luulisimme sulla
toki olevan suurempala syytä ei ainoastaan kiitteä
ja kunnioittoo tätä heijän kielensä suloista
sointumista, mutta myös meitäkin, jotka olimme
tavaksemme toimittamaan tätä teillen kirjallisesti, jotka
ihan ensin siihen ei ainoastaan mielemme tarkoittanut,
mutta myöskin kirja-kieleksi kohottanut, eikä
suvainnut sitä muillcn pilkataksensa ja maahan tallataksensa.
Jos Savolaiset ite oisivat kyllä tuhmat ei tuntea tätä
omaksensa, niin piteä heijän jälkimmäisten tästä
kiitteä ja kunnioittoo meitä. Saattaa olla, meijän ci
joka sanassa heijän puheensa nouvatlaneen,
monessakin köhin myös viallisesti kirjuttaneen; niin
sanot-koon missä; ja olemme I*et i valmiit oi kasta ksemme.
Mutta muistutamme vielä, Savossakin, niinkuin
muuallakin, puhuttavan monella tavalla, ja että puheet
e-roitaiksen ei ainoastaan erinäisissä pitäjissä, multa
toisinaankin erityisessä kylänpäässä **). Jos etten
täiä Savon puhetta lukea tahok, niin olkoon teiltä

Vai tämäkö se lieneekkin se kirjassamme
löy-tyvä "joku missään muualla olematon murre",
joka ttistaisi suomentajan "sicurint a
tottumattomuutta Suomenkieleen", ja jota "on
vt ah dat on kun harva, jos kenkään, siitä saa
selvää"? Etpäs ouk ollut mies löytämään niin
ainuata sanaa jok’ei ouk selveä suomea, eli joka
oisi ymmärtämätöin suomalaisille, tahi heille
tavatoin, eikä myös näytteä sitä sanan juohutusta,
kussa puuttuisi mieltä ja ajatusta. Sitä vaston
tavataan Kanavassa, mitä tuskin ite ymmärrät,
niin kuin luetaan e. m. mainitussa Nnmerossais:
"Franskan, Danskan ja Engelskan uusimmasta
kaunis-kirjallisuudesta ja uusia pränttäyksiä
Ruotsin maassa ilmastuneista paremmista uusista
huvituskirjoista" fsanoppas sitä!), Äläs siitten
ylpeilek tästä suomenkielen kirjuttamisestais. Et
ouk muuta kuin heinä-sirkkana laossa: et
pai-nak sitäkään. Toki kiitämme hyväksi
Putroniuk-sen Suomentajaa, somasta kielen-käyttämisestään.

**) Niin e. m. sanotaan: "kirjotan, kirjoitan,
kir-jutan ja kirjuitan", samatek "neliään, näliään,
nehhään ja nähhään", niin myös "vihta, vitta,
vissa ja vitsa" m. m. kaikki nämät puheet sa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0024.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free