- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{5:3}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

lukematak; eipähän myö siihen teijät pakottanek;
tahi lukekaa sitä mieltänne myöten, miten taholten,
omalla puheellanne; niinpä Savolaiset ja monet muutki
ovat saaneet vuosi satoja tehä lukiissaan tätä
Turun-puolimmaista Suomea. Vaan sen sanon teillen, joka
sen lukoo, lukee sen voitoksensa: joka »en katoo,
kahtoo sitä vahinkokseksensa.

Mutta ei sillä kyllä että Kanava kiivauella
moittii ja nuhteloo meitä tästä sanoin
kirjultamises-tamme; — ite kirjutat juuri samalla tavalla! Ja
vielä tässä samassa Numerossaiskin. Semmoinenpa
se on moittia kuin moitteitansakin! Vai taijatkos
vielä kielteä, samassa pötkyssäisi kussa soimaat
meijän klrjuttaneen peä, piteävät, ite kirjuttaneesi
"itseä aitaa"?

Toki yhen ainuan painon-eli kielen-virheen olet
kuitenkin ollut hyvä löytämään ja ilmoittamaan,
kussa seisoo muka: "tätä ... v ä h e n t y y"; mutta eipä
sekkään olla pitä niin kuin sanot: "tämä vähenee",
vaan: "tätä vähenetään". Mutta pahuus! Siinäkin
mäni kaikki vaivaisi hukkaan *). Kovaksi onnekseisi
olemme ite, jo ennen sinua, ja vielä painimisenkin alla,
ei ainoastaan keksineet tämän, ja monta muitakin
virheitä, mutta myöskin oikaistaneet heitä enimmässä
osassa näistä kirjan kappaleista. Vaan vielä vainen
virkat virheistäkin, joka oot ilek niin virheen ja
puutteen alainen, että jos sinua ruvettaisiin
höyhen-tämään, ci maari monta karvaa jäisikkään jälille.
Mutta onhaan virressäkin vikoja, kanteleessaik
käsnä-puita! Ite sen tielänetkin paremmin kuin myö, jotta
aina joitakuita virheitä pistäiksen lento-lehtien
toi-mittaissa, jotka kiireellä ovat jouvutettavina. Eikä se
ouk aina kirjuttajan syy, usseen panian (sättarens) ja
painajankin (tryckarens). Monesti myös 011 vika
pyö-rimessä (walsen), alaisimessa, (fundamentet)
painimessa (digeln) ja velimessa (deekeln), tahi, niin kuin
meijän viimeisessäkin Numerossamme, kaitehen
(ra-mens) kintimättömycssä, josta kirjaimet valuiivat
y-hestä rivistä toiseen.

Nyt olemme suurella vaivalla lävitek
luskutellut kaikkia sinun kanteitaisi, eikä heittänyt yhen
ainuankaan sanan näistä monesta moitteistaisi
sillaansa, näyttääksemme miten viattomasti ja
syyttömästi olet meitä vihanut ja vainonut. Kuitenkin et
ouk vielä siihenkään tyytynyt; sillä siinä innossaisi
olet viimeiseltä asiasta, eli riita-aineesta (.joka oli
kielen-kirjuttamisestamme) ruvennut meitä
ihtiämme-kin pilkkoamaan ja polkemaan. Sanottuasi vielä
kerran "tällaisen (suita moititun) virheen olevan monesta

notaan Savossa, erillä paikoilla, torisinaankin
yksissä pitäjissä. Niinkuin Esipuheessamme
O-tavan 4 Osån LXVIII puoliskolla jo olemme
julistaneet, sovitamme heitä kaikki kirjaan. Sillä
jos puhuminen on monellainen, niin olkoon mxßs
kirjuttaminen monellainen; ja senpä tähen
0-lemme monesti tallallakin käyttänyt samaa sanaa,
erillä tavalla kirjutettu, toinen toistansa likitysten.

*) Eipä tämäkään ouk niin "peräti väärin ja
ymmärtämätön" kuin luulet; sillä sanotaanhan e. m.
"mitä syntyy?— ihmisiä syntyy", j. n. e.

syystä sangen vahingolliseksiV, lopetat lopsutoksiaisi
näillä lauseilla: "Minkä luulon tämä myös antanee
kansalle niistä ammattimiehistä joiden työksi sitä
arvellaan? Toivottava siis olisi jos Suomen
Huoneen-hallitusseura Kirjallisuuden Seuran kautta
suomennuttaisi Almanakkoihin liitettävät neuvot yhteiselle
kansalle". Onkos nämätkin miehen lauseita? Eipä
paha lapsikaan oisi osottanut tämmöistä mielen
tyhmyyttä ja pahanilkisyyttä, kuin tavataan näissä
mainituissa sanoissa. Ensinnik tahot alentaa meitä
kansan silmässä, näillä tyhjillä loruillaisi; ja siitten tahot
vielä, näistä luulluista virheistäis, saattaa meitä
virattomiksi, toivovaisi Allakan suomentamista
paremmin syntyvän tahi luonistuvan toisten kautta.
Oi-keenpa meitä naurattaa tätä Matin tuhmuutta.
Et-hään sinä veikkonen tiijäk niin mitään, ei niin
taivaallista! Olet kuin Sysmästä kotoisin, kuin et
tuotakaan tunnek, jotta se on Opisto kuin toimittaa,
kirjuttaa, ja suomentaa Allakoita; vaan ei Suomen
Huoneen-Hallitus-seura. Mitäs siitten tätä rukoillet?
Jolla ainoasti on lupa annettu saaha neuvoillansa
täytteä ne liikamaiset lehet Allakassa; eikä sitäkään
muuten kuin Opiston kautta. Puhut siitten
"Kirjallisuuden Seuran" suomennoksista! Tunnetkos niitä
siitten? Myö emme niitä suinkaan tunnek. Sillä
kaikki mitä mainittu Seura, meijän tielyvissä, on
tähän asti (näillä 16 vuosilla) suomeksi kirjuttanut, on
ainoasti heijän asetukset ja kuhtumus-kirjansa —
et’hään toki tätä kieltä lie vaativa? (Olisi kyllä
kaunis lapsi, mutta henketöin). Hänen
kustannuksella on kyllä painettu Keckmanin ja
Poppiuk-sen suomentamia, ynnä Lönnrotin kokoilemia; vaan
eri suomeahan niissä on jokaisessa, jos tarkoin
tutkistelet. Mutta ehkä ite ottaisit tälä työtä tehäkseisi ?
Johon myö, meijän puolestamme, varsin mielellämme
suostuisimme. Oisipa meijän lysti kahtoaksemme,
mitenkä suomentaisit näitä ruotiksi kirjutetuita,
pitkiä, maa-rahvaallen sopimattomalla kielellä usseen
toimitettuja, yksinkertaisillen monesti selittämättömiä
sanan-juotoksia. Ja vieläpä uskaltaisimme vetohon,
jott et itekkään ole mies ymmärtämään heitä joka
paikassa. Vaan tässäkin ilmoitamme, mit’et tunnek, jotta
tämä Allakan suomentaminen ei ollenkaan kuuluk
meijän viran toimituksihimme, muuten kuin että meitä
on käsketty sitä tekemään. Myö olemme myös
tehnyt tätä jo kaheksatta vuotta, rehellisesti ja
uskollisesti, varsin ilman minkäänlaisetak palkinnotak —
ei niin Kopeekkatakaan — ja kostoksi tästä, olemme
viljellyt tälä hävittömyyttä, koskemme vanhalla
taitamattomalla tavalla olek käyttänyt kieltämme
kunnoltomasti. Sillä luetkaa ne vanhat
suomennokset, luetkaa Kanavaa ja monta muutaik suomalaista
kirjaa, kussa kyllä tavataan suomalaisia sanoja mutta
muukalaista sananjuohuttamista. Ovat ikeän kuin
raatoon kuivettu liha, kussa ei ouk mehua eikä makua,
ei henkee eikä oloa; ja jota ei yksikään
Suomalainen ottaisi suuhunsa. Ja kuin tätä tahotaan eläväksi,
suloiseksi ja voimakkaaksi, niin silloin torutaan
meijän ei kirjuttaneen tällä vanhalla viallisella tavalla.
Ja Kanava, joka (oikeen hakemalla) läksi varitenvasten
ehtimään meissä virheitä, ei löytänyt yhönkään sa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0025.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free