Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Nä 7» Keskiviikkona, Il:nä päivänä Maalis-kuuta, 1846.
licntolehti Suomnlitincn, j.ita
toimitetaan joka pyhätöinun Liiuvantaina,
ja ulos-jaetaan kello 5 i I ta-puolella
Modlin puoissa, Palm^vistin
kivimuurissa, Esplanadin pohjoispuolimmaisen
kavun varrella, maksaa täällä
Heisin-kissa yhen Hopec Kuplan, viinessä, ja
60 kop. puolessa; mutta haettu postin
kautta muuanek, maksasipi vuosikerta
15 kop. ja puolen vuuen i) kop. enämpi.
Kuuliiltelcmi.uia ja m.nutaik
ilmoittamista, jota tallotaan pantuksi näihin
lelitihin, maksaaSkop. joka rati cli rivi,
johon luetaan liuon arvolla51)puustavia.
Yksinäisiä Numeroita ei myyvä.
On niitä miehiä Hämeessä,
muutamia muuallakin.
(Jatko viimeisestä Numerosta).
J£uin hänen kirjansa luettua, kuulin minua
Lam-millen kuliuttulleeksi, niin karvastui mieleni; ja kuin
vielä siilienkin luin käskeltyneeksi tähän Jahkolan
kylään, niin oli kuin oisi kylmällä vcillä minua
valailleet; niin muikia oli vielä muistuttaakseni
tätä pitäjätä, ja juuri tämäik kylä näytti minusta
kaikkiin kunnoittomaksi, kuin olin vielä eläissäin
nähnyt *). Jos öisin muuallenkin mielelläni lähtenyt,
*) Selitteäkseni mitä olen tässä puhunnut Lammin
pitäjästä, tuloo minun sanoa, nähneeni siellä
ollessani monta vuotta siitten, kauvempatalcin aikaa,
kaikkia heijän tapojansa ja asian laitojansa.
Äitil-länioli muka puoli rijsthollili Kuurikan kylässä, jonka
se oli jo monta vuotta tätä ennen myünyt muuallen
leskirouvallen, nimeltään J––-It; mutta koska
ei hänessä kuitenkaan ollut sen maksajata, ei
vero-jansakaan suorittajata, niin minua jo 3:tta iO:ttä
vuotta siitten laitettiin sinnek, Kihlakunnan silloin
piettävissä keräjissä, takaisin oinistamaan ja
toi-sellen (muuallen talonpojallen) myömään tätä tilaa;
jota myös toimitinkin. Sillä tavalla tulin minä
ka-hessakin käräjässä, ja toista viikkoa
kumpuisessakin, viipymään näissä samoissa Jahkolan ja
Oitin kylissä, kussa lakia sillonki istuttiin, ja
jossa opin hyvin tuntemaan Lammilaisten lain
käyntiä ja muitakin laitoksia. Paljon täällä oli
riitä-miehiä, jos miehiksi niitä kuluttaneen, joille
muuan toinen nimi oisi soveliampi, sillä moni
miehistä makaisi yöt ja päivät jmvuksissa, mihin
päättyi, pitkin penkkiä tahi nurkkiin sopeissa, mihin
vaan joutui, toisissa taloloissa. Eipä se päihtynyt
paikkoa valihtek, eikä huolik humalainen, josko
korsuun korjattaneen, paiskattaneen sika-pahnaan.
Akat ja vaimot — ne Tuomarin tuvassa oikeuon
eessä, lakia kiskoivat, miehiä ei näkynnäkään,
vaan en Lammillen polvenaanknan, niin olin jo
tä-hen pitäjäsehen kyllästynyt. Kirjutinkin jo takaisin
vastauksen, ei olevan minun sinne-tulosta
outfamis-takaan. Näytin myös tätä Jaakkolaiscn kirjaa von
Bcekerillen, kysellen hänellä mielikö hänen sinnek
männäksänsä? Vaan eipä tuokaan sanonut huolivansa
tämmöisestä matkan teosta.
Mutta Helluntaki oli tänä vuonna myöhään,
viimeisinnä päivinnä Touko-kuuta, ja viikkauet sitä
ehlceivät olleet kaukana, kukon nuorissa vähä
hukiin. Ja jos juku toisinaan tässä nähtiinlci,
niin sekin oli tohmeroissaan tahi päätä
pohme-lossaan; niin että oisi monet kyllä olleet sakoillen
pantavia jos ois kanteeks’ annettuna, kiivastunut
lakikirjat. Paihti Tuomari ja hänen seuransa
oli tähen vielä muualtakin keräyntynyt f ja
Jumala tiesi misstä ?) miehiä mitättömiä, joitaik
joutilaistakin , jotka elättivät henkensä "vulmahin"
nimellä. Oilceenpa minua monta kerta säälitti
tätä nähessäni. Mitäppäs ne vaimorukat muuta
taisivat, kuin joutua näihin käsiin; ja harvaa
asiaa tutkittiin, kussa ei ollut näitä puollus-miehiå
va statuksin Näistäkin oli moni hyväik juomari,
hyvä viinan vihlättäjä, armas akkojen avuksi.
Sanalla sanottu, surkia oli kahtoakseni tätä
on-netointa, tätä jumalatointa elämätä. Jos
kauhistutti minua kuullakseni näihen juopunein
kirouksia ja noitumisia, tahi nähäkseni heitä muunna
luontokappaleena, vastukseksi, muilta
korjatettavi-na, niin hennotti minua ja suututti heijän
huolimattomuutensa omasta parastaan. Sillä mitä
eivät miehet suuhunsa mänettäneet, sen mänettivät
vaimot, auttajoillensa ja asian-aj aj oillensa, ja
asiat heitettiin yht’hyvin auki toisiin käräjäisiin,
samalla tavalla ajettaviksi. Jos .pahastuu
mieleni näitä muistutella ja puhutella (ehkä lienee
asian laita samallainen muuallakin?) niin
ilä-huttaa minua, nyt tavanneen näissä samoissa
kylissä varsin siivollista ja kunnialHsta elämätä-;
ja jos olen jo toisesta puhunnut, niin tuloo
minunkin toisesta puhumaan. Vaan nyt arvaattenki
minkä tähen en tahtonut Lammillen männä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
