- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{9:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

" ’-af. •"’■ - ■-’( ■’ ; " - ’ • -f

Na 9. Lan van I aina, 21:na päivänä Maalis-fcuula, 1846.

T.cntolehti Suomalainen, jota
toimitetaan joka pyhàtftinnà Lauvantaina,
ja uloi-jaetaan kello 5 ilta-puolella
Modlin piioilla, Palmqvistin
kivimuurissa, Esplanadin pohjoispuolimmaiseu

karun varrella, maksaa täällä
Heisin-kissa yhen Hopee Ruplan, vuuessa, ja
60 kop. pHelessa; inutta haettu postin
kautta muuanek, inaksaapi vuosikerta
15 kop. ja puolen vuuen 9 kap. enärapi.

Kuuluttelemista ja muutaik
ilmoittamista, jota tallotaan pantuksi näihin
lehtihin, maksaa8kop. joka rati eli rivi,
johon luetaan nuon arvolla50puustavia.
Yksinäisiä Numeroita ei myyvä.

Huomenna, joka on Kesk’-Paaston Sunnuntaina,
saarnaa:

Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saarnan, määrätty
Kappalainen Blomqvist f sekä Suomeksi että RuotiksiJ.
–-Ehtosaarnan, Oppiva Urbin (SuomeksiJ;
Oppiva Granit (RuotiksiJ.

Henki-Varjeluksen Suomalais-Tark’ampuvaisten
Kirkossa : vara Pastori Lillström f RuotiksiJ.

Ensimmäisen Suomalaisen Meri-Väestön Kirkossa,
Väestön Saamaja, Vapaherra -Rehbinder (RuotiksiJ.

On niitä m lohia Hämeessä,
muutamia muuallakin.

(Lisäksi 7;ään Numeroon).

Kaihen tyttölöihen joukossa, oli kolmet Eerolan
tyttäriä, muita vielä hilpeimpiä. Heijän isänsä, äitinsä,
ja veljensäkin — kaikki olivatten laatu-laulajoita,
virren hyvän virittäjöitä. Oivalsin jo kohta tämänkin
kokkauksen olevan Jaakkolaisen laitoksia; mutta
mikä ensin pisti päähäni, oli tämä heijän laulannonsa,
kussa äänien erinnäisyys ja moni-säveltäminen
tajuisi toinen toisesek kansa yhteen, ja josta jo arvaisin
heijän kauvempatakin aikaa harjoittaneen ihtesek näihin
yhteisihin laulelemihin. Tarkeemmin kuultuani,
kummastutti minua vielä sekin, että kaikki heijän
iau-luinsa olivat, nuotinsa niinkuin sanojensakin puolesta,
minullen varsin äkkinäisiä, aivan tuntemattomia, ja
ennen kuulemattomia. Luulin toki melkeenkin
tuntevani kaikkia Suomalaisia kansallisia lauluja, mutta
tässä kuulin paljaita uusia, ainaik vielä vereksiä.
Viimeiseltäkin jo rupeisivat ratoksemme ikeänkuin
ilvehtimään, pakina-laulujen laatimisella, kussa kosia,
puhchmies, morsian ja hänen äitinsä, vuorotellen,
laulussa puhuttelivat toinen toistansa, ja joita
kuvaeli-vat köytöksilläänkin. Mistäs nämät kaikki ovat
kotoisin? Kyselin vihtoin, kauvan heitä kuultuani.
Etteivät olleet vanhoja, sitä vähemmin vanhanaikui-

sia, kyllä tunnettiin. Ovat Paturin ja Janakkalan
Lukkarin tekemiä, vastaisivat mullen. Somat
olivatkin, ja Lammilaisillen juuri rakkaimmia,
liijoiten-kin koska heissä rakkautestakin puhuttiin. Nyt
tu-livattenki kaikki ympärilleni, ja sanoitatten
mielellänsä suovan jos saisivat heitä mitenkä paineluiksi, ja
pyysivät minua näissä toimeissa olemaan heilien
avuksensa; jota myös lupaisin *). Kostoksi tästä
naisten mieli-hyvästä lauleli vieläik minun vaimoni,
heijän kuullaksensa, muutamia soreempia Rnohtalaisia
lauluja, suostuaksensa sillä heijän pyylöksihin.

Olisin mielellänikin suonut jos muuan meijän
maamme valtioistamme oisi, vaikka näkymättömännä,
seisoskellut tässä’ kuuntelemassa ja kahtelemassa
näi-ten Lammilaisten kauniita ja siivollisia, veljellisiä ja
siskollisia käytöksiä, eli ellei muu, niin josko muukin
muukalainen, vaikka vieläik suomen-kielen poikiainen,
oisi ollut tässä saapuvilla, jotta saisi ies häpiäksensä
tunnustoo, mokomia talonpoikia tuskin vielä missään»
kä nähneensä.

*) Muutamia näitä lauluja painatin vuonna 1842,
ikeän kuin koitteeksi, nimellä "Huvi-Lauluja
Hämeestä 1. Vihko", heijän tekiänsä tahosta ja
kustannoksella; ja joista Heisinkin sen
vuotisissa-kin sanomissa, N.ssa 23, 25 ja 26, muutaman
sanan virkaisimme heijän luonnostaan ja
tavoistaan. Harvoin oletten muissakin maissa löytävin
talonpojista niitä, jotka omilla raha-neuvoillaan
pränttäyttää laulelemiansa, nuotinsa eli
laulan-nonsakin kanssa. Tämä Kustaa P a t u r i
on sama mies, joka jo 1831 vuotisissa
Mehiläisissä runoilemillaan kiisteli Isak
Pieksiäi-s e n f PielaveistäJ ja hilnen puollus-miehensä
Kiannon Lukkari B i s i n kanssa. Häänki on niitti
tiistisimmiä ja ymmärtäväisimmiä miehiä näissä
tie tinoissa; ja on siitäkin merkittävä, että, hään
on näissä maisin toimeen saatlanut
selvåys-kun-nan (Otykterhetsföerning), jonka asetukset eli
kes-kenäiset liitokset olen nähnyt, ja heissä tavannut
monet ajatukset, joihen ette luulisikkaan
lähteneen talonpojan päästä, Jtekkin hään ei maistak
viinan märkeä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free