- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{10:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

h r ’ ’*’.’’ •1 »

Ns 10» Lauvantaina, 28:na pai vana Maalis-kuutä, 1846.

r.entnlehti Øuomnlaimn, jota
toimitetaan joka pyhätöinnä Lauvantaina,
ja ulos-jaetaan kello 5 ilta-puolella
Mor||in piioiaaa, Palmqvutin
kivimuu-riiia, Eaplanadin pohjoispnolimraaiaen

kavon Varrella, ttakaaa tA&llft
Heliin-kiusa yhen Hopoe Kuplan, vuuesna, ja
fiO kop. puoleaaat mutta haettu poatirt
kautta muuanek, makaaapi vuosikerta
IÄ kop. ja puolen rutten 0 kop. enäiftpi.

Kanlnttelemisia ja Miaataik ilmoit*
taminta, jota tahotaan pantnkai näihin
lehtihin, makaaaSkop. joka rati eli rivi,
johon tnctaan näön arvella50puurtavia»
Ykainiiaiä Numeroita ei myyvä.

Huomenna, joka on 5:ees Sunnuntaki Paastossa,
saarnaa:

Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saarnan, Oppiva Urbin
( SuomeksiJ; Oppiva Granit (Huoliksi)* —«
(Ehto-saarnaa ei pietilk)>
Henki-Varjeluksen Suomalais-Tark’ampuvaislen
Kirkossa: Henkellisyyen Oppiva Öller (Ruotiksi).
Ensimmäisen Suomalaisen Meri-Väestön Kirkossa,
Väestön Pastori Cajanus (Ruotiksi).

Vielä muuan sana Pitäjän
Kouluista.

Paljon on kyllä näinnäkin aikoinna Suomessa
puhuttu Pitäjä-Koulujen asettamisesta meijänkin
maahan; emmekä myökään takaisin oltaisi heijän käytät—
tämisestä, sillä jotaikhan hyö kuitenkin hyväksemme
yaikuttanoovat: kuitenkin on meillä tästä, niinkuin
monesta muustakin asiasta, omat aatoksemme. Jopa se
on meilläkin tavaksi tullut, jos kuka jotaik puhuuvi,
»illoin jo kaikki muutik tahtoo siihen pistää
sanansa — ymmärläävätkö hyö sitä, eli ci.

Sillä tavalla on tästäkin asiasta paljon juteltu
ja kirjutetlu kaikissa Suomenmaan lento-lehissä;
mutta epäilemme jos ovat vielä siittenkään
pää-asi-an oikeen oivaltaneet. Sillä kalelkamme ensin
niitä pitäjäilä, kussa semmoisia kouluja jo kauvan ovat
olleet voimassaan —onko pitäjänväki näissä enempi
oppinut, valaistu, ja mielensä puolesta harjoitettu, kuin
muissa pitäjissä, missä näitä kouluja ei löyvykkään?
Tuskin kyllä! Eli luulettenko ehkä, jos pantaisiin
kouluja kuhunkin kylään, että asia olisi sillä
tehty ? Ei ikään! Se oisi muka yhtä, jos vaikka
pantaisiin, kuhunkin taloon, kirkko ja pappi; ei asia
tulisi sillä autetuksi, enkä usko siitä paljon tuleva,
ellei tähän vielä vaaitak jotaik muutakin.

Sitä vastoin olemme nähneet monen pitäjän,
tapo-jensa puolesta, hyvin sivistyneen, ja
kirja-lukemise-hen väriin harjoittuneen, kussa on ollut kelpo miesi
Kirkkoherrana, eli oivallinen Tuomari, tahi —
vaikka kunnollinenki Nimismièsi, eli kussa joku muu

rehellinen ja hürskas Herrasmies on seurakunnassa
elänyt ja vaikuttanut. Jopa olemme esimerkinki
nähnyt mitä yksinäinen talonpoikakin on vaikuttanut
ja aikoin saanut. Samalla tavalla on myös moni
pitäjä tullut turmiollen, tahi heiltäinyt kelvottomaksi,
kussa joku kunnotoin ja kelvotoin virka-miesi
kauvan on talonpojissa juonitellut* Mikäs tämän teköö?
Sanotten ehkä: heijän esimerkkinsä hyvyyteen, tahi
pahuuteen, sen tehnöövät. Niin, eli toisella selvemmällä
ehkä sanalla, se on meissä henki joka ainoasti
vaikuttaa henkellisyyttä, niin meissä kuin
muissakin; ja jos meillä olisik kirjoja, ja kouluja, vaikka
miten monta, ja meissä puuttuupi tätä henkeä, eli
tätä henkellistä, niin ei se meitä monta aulak.
Mi-täspä myö ymmärryksellä ja viisauellamme tiemme,
jos puuttuu meissä työtä ja tointa hänen teelliseksi
käyttämiseksi ja tarkoittamiseksi, eli jos et Iiteissä
löyvyk tätä henkellistä mieltä? Luulisin sen tähen
tarpeelliseksi harjoittoo meissä ei ainoastaan tie voi»
lisuutta, mutta myöskin" henke11 isyyttä*}. Sillä
vaikka tievot kyllä ovat luonnostaan henkellisiä, niin
kuin ite ymmärryskin, niin on tämä heijän
henkel-lisyys kuitenkin meissä kuollut, ellei rakkaus häntä
virvoita, ja teköö eläväksi. Senpä tälten tässä
myöskin tarvitaan, että niissä miehissä pitää oleman
elävä kenki, ja palava rakkani, joita pannaan
kansan tahi koulun opettajoiksi. Laittakee meille
semmoisia miehiä, jos taijatten, ja tullaan kouluitakkin
aikaan! Kuitenkin emme tahok näillä sanoillamme niin
millään tavalla väitteä, tahi kielteä heijän
tarpeellisuuttansa, eli vastuttoo heijän asettamista meijänkin

*) Mitä tässä, niinkuin monessa maussakin paikassa,,
henkellisyyeksi mainitaan, ei ouk juuri aivan
yhtä kuin mitä tavallisessa paheessa
Jumalalli-suueksi kuhutaan, jos kohta yhäppäin
tarkoittaavat-kin. Sillä niin kuin Jumala on asettanut
ten\p-pelinsä, ei puusta eikä kivestä, mutta — ihmisen
syämmessä, niinpä ehkä moni kirjakin, kussa
Jumalan nimeä mainitaan, vaikka joka toisessakin
sanassa, ei siksikään saatak olla hcnkellinen;
ja toinen taas, ehkei tätä sanaa hänessä
mainitak-kaan, saattaa olla varsinnik henkellinen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0043.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free