- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{11:4}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

kunnottomillen, aivan anslolfomillen; parahimmat
jäävät paitti, kunnollisten — eipä kuuluk.

Minä kukko linnassa.

Ennen-muinon kuin pojat tekivät leikkiä,
nousivat toisinaan ylös töyrälle, eli mihin pääsivät mäen
mukkulallen, eli jos ei muuhun — niin lunkeisivat
tunkiolle, ja sieltä maahan-sysäisivät toisiansa, huu-^
tain: minä kukko linnassa! Minä kukko linnassa!
Hyvät olivat kukptki, linnapa vielä sen parempi.
Mitenkä nyt tehnööt emme tunnek, vaan näytteä se
meistä vähä-vähältä, niin kuinniihen molempain
nykyisten (niinkuin kuhtuuvat muka ihtesäk) Suomalaisten
Kirjallisuuen Seurain, liljaksi se vanhempi heistä,
tekisi mieli leikkiä "minä kukko linnassa". Koska ei
kuitenkaan kahta kuninkasta yhteen linnaan sovik.

Luetaan muka Heisinkin Viikkolaisissa N:o 25
tätä kuuta, moitteita ja nuhteita tätä Wiipurin
Kir-jall. Seuroa vasten, siitä eü’ei se ouk likemmäksi
liittäitänyt, eli yhistänyt ihtesäk, tämän toisen
vanhemman, teällä Helsinkissä oleskelevan, Suomal. Kirjall.
Seuran kanssa, eli toisilla sanoilla: ett’ei se ouk
an-tainaan ihtesäk tämän komennon alle. Mitäs
luulet-ten, työ naapuri-miehet, tällaisesta puheesta?
Näyt-teäkös se teistä millenkään? Meiltä näytteä kuin
tämä vanhempi Suomal. Kirjall. Seura mielellään
tahtoisi leikkiä meijän kanssa "minä kukko linnassa".
No pojat, ruvetaankos siitten leikkiin! Vaan varon
kyllä tämän Suomen kukkomme, ite ensin, siellä
alas-rupsahtavan, kellellensä keikahtavan, jos häntä vaan
vähäisen nykäisemme. Mutta annetaan hänen tuolla
kököttää, kotvan aikoa, Ja kahotaan nyt ensin ainoasti
näitä moitteita.

Meistä näytteäiksen nämät moitteet ei ainoastaan
varsin tyhmiksi, milt’ei mielettömiksi; sillä, meijän
Juuttaissamme, luettaisimme tämän Wiipurin Seuran
suurimmaksi ansiokseksensa, jo synnyttäissään, ei
ruvenneen — talon toisen tolppariksi, mölöläisten
mök-kiläksi. Vaan kuullaanpas suotta mitä Helsinkiläinen
tästä lausuu. Hään sanoo muka: "emme taijak muuta
kuin surkutella" .... Mitä hään nyt siitten surkutteloo?
Sitä etteivät Wiipurilaiset hurjat ruvenneet
—näillenren-ki-rehvanoiksi, antainaan apu-miehiksi. Ja sanoopi
vielä siittenkin: "monen ehkä vielä syytä myöten
liy-vinnik suuttuvan tähän Wiipurin seuraan, siitä että
uskalsi näin omin miehin aseuntumaan, ja vielä
kiihoit-tavan häntä, oikeen toen perästä (kuta nopeemmin, silä
paremmin) asetteleittemaan toisen ala, tarjoamalla
toimensa ja varansa toisen hyväksi; eikä miksi
muuksikaan yritteleitä, jos ainoasti muutamaksi
hä-nestä ulos-siirtyneeksi apu-seuraksi". Toistaaksensa
tätä, sanoo hään—jos panisivat, molemmat, rahansa
muka, yhteen kukkaroon, — niin totta tulisi
suuremmaksi (viisaspa oli pakana!) ja jos toimittaisivat työtä
yhessä, niin tulisi enemmin tehyksikin (ymmärteähään
tätä jokainen); mutta eihään siitä olek mitään merkkiä,
eikä heijän yhteyttä pitämisestä, ollenkaan seuraak,
etteivät erillään voisik teliä ja vaikutloo yhtä pai
jon kuin yhessäkin, vieläpä paljon enemminkin. Sillä

eiliään ISsjS ouk kysymyslSkSän maallisesta eli
ruumiillisesta voimasta, mutta ainoasti henkellisestä eli
teollisesta, toimesta ja työstä, mielellisessä että
kielellisessäkin tarkoituksessa; ja tätä löytyy
pienemmässäkin miehessä niin hyvin kuin suurimmassakin, ja
yksinäisessä miehessä ehkä enemmän kuin monessa
tuhannessa. Mitäpä lualisitten koko tämän
Suomalaisen Kirjall. Seuran painavan ellei heillä olisi
tätä Lönnrotia, jonka kanssa hyö ovat vehkuroineet
— eipä se maksaisi niin mitään; vähäpäs se maksaa
vielä siittennik (meijän silmissämme) sillä myö
vaait-taisimme jo paljon semmoiselta mies-joukolta, joka
600 miehen paksusti 15 vuotta on tätä
ropotta-rtut. Nyt ovat vielä ottaneet vaimojansakin
avuksensa— tokkohan sillä nyt paremmin syntynöön?

Paihti sitä että luemme tätä melkeen
häviUö-mäksi, näin yksinäiseltä mieheltä, sanoa tälle äsken
syntyneelle, vasta ilmauntuneelle, Wiipurin seuralle:
laskeppas minua selkäis, niin etkös lähek
oikaisemaan! eli rupeeppas polvilleisi, niin minä rupeen
sel-jälleisi; totta siitä hyvä tulee! — niin kahtoisimme
sitä, monestakin puolesta, kumpaisellenki voitoksi, ja
kielellemme,niinkuin kansallemmekin, onnellisemmaksi,
että toimittaavat ja vaikuUaavat, itekseen, ite kukin,
erillään, mitä voivat, omissa valloissaan, täyvestä
mielestään, ja vapaasta tahostaan; sillä yksi (yöhän
heillä on kuitenkin, yhtä kieltä harjoittaavat, yhtä
mieltä tarkoittaavat, samoja heillä on aivotuksia,
samojakin toivotuksia; ja kansan yhteiseksi hyväksi «e
tulisi, teki sitä kumpi tahan. Mutta neätsä, tämä
vanhempi Kirjall. Seura tahtoisi aina vielä yksinään
olla "kukko linnassa"; ja pahuus! — nyt tuli jo
toinenkin, joka tahtoo panna tasalleen, kunniata kahteen
osaan (jos on muka mitään pantavata?) Siinäpä se
surkuteltava, monelta vielä moitittava.

(Vasta lisäksi).

g>ft!wcfuVfeen Saetaan.

Äakfl kunnollista ja töissänsä toimellista piikaa,
liijakfikin maalta kotoijln, taitaawat 1:sestä päiwästä
Touko-kuussa saaha heillen soweltuwatsen palwelluksen,
jos ilmoittaäwat ihtesäk ©ottlimdin Äirja-painissO.

Tänäpänä rnaffaa Helsinki ssä.
Dluis Tonnöri, 20 «Ruplaa; — Dhra Tønnöri, 15 Dipl.
— Äaura Tynnöri, M SKpl. — tXuis-jaiihot, Ceiwis»
fä, \ Dipl 60 kop. — Dhtan-ryynit, fappa, 90 kop. ja
Dlupfankm; —• Ääura-ryynit, 90 kop. ja i Otuplanfin; —
fiEBoi, ßeiwiskä, 8 ja 9 SXpI. — Tali, Ceiwiskä,
8 3lpL — 5>alwattu SXaawaan liha, 2 Dipl. Sei»
wiskä; — Tuoreesta maksetaan 2 SRpl. 50 fop. —

Suomen Yhteisissä, tämän-päivällisessä, Avisista
luetaan H. M. Keisarimme palaaineen tänne Helsin~
kin kaupuntiin, Moskvasta 28 p. Maalis-kuuta. Jos
oisimme tätä lukeneet "4:nä päivänä tätä kuuta", niin
ymmärtäisimme sitä tyhjäksi.

■ELSDUUSSl. v. a. Gottland, 1846.

Imprirnätur, G. Rein.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0050.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free