- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{12:2}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

© ole twita faikft peitettynnä turpeessa,
<£i ole miesten fattot faikki wielä mailassa.

Soft fttin jttofft tässä (Äytön fyrnifs’ fuhutaan)
ßainehti fesäkauen miehiä ja miekkoja.
(Bitwella suot ja forwet rupeift jo sulamaan.
Nyt wasta waimo-rukat löys’wät Ukot-wainajaan.
Smät ne ehtiwätten tässä kukiin lapftaan,
Neijot ne kuulusteli tässä kuhik kultuaan.

SBaikf oli muoto musta, kaswot kaikki lahoina,.
SEBaikk’ oli hanfen alla kaiket talwet hautoina,
Äuitenkin waattehista tunflwatten tuttujaan.
Sßonikin weli tässä wierretteli weikfojaan.

Ilmolan isännistä monta tässä itkettiin,
Paihelan lapftstakin toista tässä kaiwattiin.
Tästäpä SÖSöyriläiset weihti-wyöllä wyörättiin.
Tässäpä kyröläiset kynjtllähän kyyryllään.

SDMnoifat muistojamme murehella muistellaan,
Sßanhoja aikojamme aina wielä arwellaan.
Sakkaan jo laulamasta, lausujani lopetan,
Taijatkos paremmin niin rupeeppas flit" panemaan.
Laa, lii\ lu lii-lu,. lii-lu, laa-li,. laa-li, laa.

Taiteista talli B lianneista.

Heljän nrvoNta ja tarkoituksesta †).

Puhuimme jo 3:nessa Numerossamme Taiteihen
a-settamisesta Suomenmaassa, eli meijän ensimmäisistä
kokeistamme saaha lhannaisuuenkin, taijoissa
ilmis-tynneenä, pysyttäneeksi ja aseuntuneeksi meijänkin
maahan. Moni ehkä kysyisi meiltä: mitkä nämät
ovat, ja mihin niitä tarvittaisiin? Selitteäksemme
tätä, vaaittaisiin enemmin ehkä aikaa, ja
laveampa-t-akin paikkaa, kuin mitä tässä Suomalaisessamme on
meille suotunna; kuitenkin koittelisimme miten-kuten
taitaisimme Suomalaisillenki lukioillemme, tällä
kielellä vielä näissä aiheissa harjoittamattomalla, saaha

•}■) Olemme eillimmäisissä Numeroissamme yrittäneet
huvitloo teitä mielytteleväisillä puheilla, eli
asioi-hen leikillisellä toimittamisella; mutta koitellaan—
pas nyt kerrankin fvailiton vuoksi) asettaa
va-kaallisempiakin aineita, johon jo vaaitaan
enemmän ymmärryksen tarkoittamista, ja ajatuksen
karaistamista;—jos heiliinki pystytte», eli jos
niihinkin mielistytten; sillä jos toiset ovat
luonnostaan iloisempia, ja silläkin mielyttelevämpiä,
niin nämät taas ovat synkkä-luontoisempia, ja
monta mielellisempiä.. Luulemmekin Suomalaisten
Juonnon enemmin taipuvan vakaallisihin ja
järjel-lisihin mielettelemisihin, kuin näihin huvittavaisihin
ja mielytteleväisihin. Eikä eroitus ouk aina
asiassakaan, mutta usseenkin hänen käyttämisessä; sillä
milloin ollaan lystillisiä, milloin taas vakaallisem—
pia, miten vaan mieli sopii, ja asia vaatii.

tätä selväksi; jonka tähen uskallamme, tässä,
muutamalla sanalla, omalla tavallamme, tehä tätä
leilien ymmärrettäväksi.

Ihminen on luotu monella luonnollisella,
monella henkefliselläkin, omaisuuella ja
luonnolla. Näitä luonnollisia ovat viisi huomioitamme
elf aistiamme (yttre filmen), niinkuin heitä
tavallisesti kuhutaan, nimittäin näkö eli näkeminen, kuullo
eli kuuleminen, haisu eli haistaminen, maku eli
maistaminen, ja tunto eli tunteminen, jolla ymmärretään
kaiken muunki ruumiimme luonto eroittamaan, eli
huomahtamaan, ulkonaista puutuntoa. Kulienkin
ais-tilIen kuuluu taas omat aistimensa (ftnnes-organer)
joihen kaulta havaihtemme näitä ulkonaisia aineita;
(näitä ovat e. m. silmät, keksimisen keinot; korvat,
kuulemisen koneet; nenä, eli sieramet, haistimeksi; suu,
eli kieli ja kulkun laki, maistimeksij ja tuntoa
tavataan tunteissamme, t u n t im i 11 a m m e, (nerfwerna,
or-ganerna för känjjan) ylitek koko ruumiillisessa
verhossamme, Uijaksikin hyppöisissä. Merjan henkelliseen
luontoon taas, kuuluu ymmärryksemme, ja hänen
moninaiset toimitukset että vaikulokset, jonka kautta
sekä synnytetään että käsitetään sisällisiä miettimisiä
ja ajatuksia; ja jonka keinot» eli aistimet’, ovat ajut
päässämme, joihen kaulta tämä luonto meissä
vaikuttaa.

Mutta paihti näitä löytyy vielä sillienkin muuan
luonnollisuus meissä, joka on kyllä luonnonsa
puolesta (jo harjoittamattomannakin) ellei juuri aivan
henkellinen, niin kuitenkin siksi luolu, ja
saatetaan vielä henkellisemmäksi; eli jonka luonto on kyllä
luonnonsa puolesta henkellinen eli sisällinen
(sillä ett*ei hänellä ouk mitään ulkonaistakaan aistinta,
niin kuin näöllä, kuulolla, haisulla, m. m.) vaan
ta-vansa puolesta taas luonnollinen eli
ulkonainen, sillä muka että se saapi oivaltamisiansa, niin
kuin ne toisetkin aistit, suorastaan (omedelbart) ulkoa
muista luonnon aineista; toki ottaa se niitä loisinaan
sisälläkin ajatuksen avulla, eli uskomisenkin
hajauttamisella; ja joka luonnollisuus meissä seisoo ikeän
kuin tämän luonnollisen ja henkellisen luonnomme
rajalla, eli keskellä heijän väliä.. Tämä
luonnollisuus meissä kuhutaan mieleksi, joi C on
monenkal-taisetkin luonneet ja toimet, ja on muuan meissä
olevainen sisällinen jä henkellinen tunto, eli
huo-mahtaminen (huomio) jonka havaihtamista
synnyte-täänkin ilman mitään erinomaista ymmärryksen
tarkoittamisia, tahi ajatusten karaistamista. Toki nekin
häntä johtattaa, ja saattaa älyämään. Se on tämä
luontomme, joka näin aina joutuu kahen
riitauntu-neihen väliin, ja käänty voitoksi,, milloin
luonnolli-sillen haluillemme (eli "lihallisillen himoillen" niin
kuin heitä toisinaan kuhutaan) milloin henkellisillen;
se onkin tämä meissä Iöytyväinen henkellinen
olentomme, joka henkellisyytensä puolesta loisinaan
mainitaan "sieluksi", ja luonnollisuutensa puolesta
toi-sinaanki "syämmeksi"; ja jonka aistinta ci kyllä
tunnetak, multa nimen-yhteläisyytensä suhteen
sanotaan (puheessa) olevan luonnollisessakin
syämmes-sämme.

Kuin riemuiltcn, suututten, peljäsiyllen, murhei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0052.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free