Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
eissa *). Tämä onki taiteillen pää-tarkoitus. Jos nyi
luonto ite herättää meijän mielemme henkellisyyteen,
niin on arvattava että hänen kuvansakin sen teköö,
jos se on häntä kaikissa uskollinen. Sillä niin
uskollinen kuin kuvamme näylläiksen meillen peilissä,
niin uskollisesti saattaa myös luontoakin kuvitella;
mutta niitä ei ouk monta semmoisia mestaria, joilta
tämä syntyy; ainoasti suurimmat taiturit ja ihanlajat
saanoovat tätä aikaan. Sillä tavalla ovat
maalaukset (Tauluissa) piirutokset, kuormaukset,
kuvaukset, niin kuin ite kuvatkin, ja mitkä hyö
olla mahtaa, laiteiksi luettavia. Niin myös ovat
soillamuksetkin (toisessa elikä tarkoituksessa) siilien
kuuluvia, koska hyökin eivät ainoastaan ihastutak ja
mielytäk meitä — toiset silmämme, toiset
korvamme kautta — mutta ikeän kuin henkellisesli
vaikuttaa-vat meijän mielellemme, ja sillä hervoittaa tahi
onnistuttaa koko meijän henkellistä olentoamme.
Kahellessamme kauniita lauluja, eli kuvia, tahi
ktiunnellessamme soreita soittoja, suloitteloo ja
suosit-tcloo ne mielet meijän, kumpaisetkin, ikeän kuin
kfiulisimme hyvän saarnan, eli näkisimme hyviä ja
avullisia käytöksiä; sillä syämemme, eli mielemme, on
yliellä lavalla liikutettu ja lohtutettu yhellä kuin
toiseltakin. Sanalla sanottu: nämät kuvat ja taulutki,
jos ovat muka kunnollisia taiteita, mielyttää ja
i-hastutlaa meitä sillä tavalla että ne ikeän kuin
kohottaa, eli nostattaa, mielemme johon-kulum
korkecm-palian, johon-kuliun henkellisempähän, johon ne
kä-sittäävät ja kiinittäävät meitä voimalla
selittämättömällä; eivätkä laskek silmiämme heistä pois-erkanemaan
ennenkuin tunnemme meitä, mielessämme, ikeän kuin
keviämmiksi, ja olemisessamme onnellisemmiksi. Mutta
tähän vaaitaankin jotta tämmöisten ihanneiten ei
ainoastaan pi’ä olla niin luonnolliset kuin suinkin
madollinen, mutta heijän pitää myöskin
toimittamaan jonkun aatoksen (idée) cli tarkoituksen, kuta
kauniimpi, sitä parempi; eikä mitään semmoista, kuin
sotii siveyttämme, tahi hyviä tapojamme, vastaan.
Se on heijän kauneuttansa ja
täyvellisyyt-tänsä jota myö heissä ihmettelemme, ja heijän
aatoksensa, niin myös kuin työn ja tekiän, jota
(taiteissa) rakastamme; ja joka kaikki, yhteisesti,
henkellisesli mielyttää meitä. Nämät kaikki ihanneet
övat luonnostaan (eli teoltaan) m a a 11 isi a eli
luonnollisia, ehkä heijän tarkoituksensa saattaa olla
henkellinen; multa löytyy niitä toisiakin, jotka ovat
luonnostaan (eli teoltaan) h enkel lisiä, eli h
enkel lisempiä, ja joihen tarkoitus taas sattaa olla
luonnollinen.
Sillä koska aistit eli huomiot, niin hyvin
ulkonaiset kuin sisällisetkin, ainoasti ovat keinot eli
ha-vaihlimet (organer) ensin tunteaksemme
(oivaltaaksem-nie), ja siitten heijän kautta nautliaksemme, niin on
*) Toki ei ouk siksi sanoitit, että näijen meijän
ta-paillcmisten olla pitää orjallisia, eli ainoasti
luonnon henkitöntä matkimista. Onkaan luonto
i-tekkin, synnyttämisissään, vapaallinen; niin olkoon
siitten myiis taitokin vapaa, se onki hänen suurin
täyvellisyys.
tämä meijän mielikin, eli lämh meissä olevainen
sisällinen ja henkellinen
mieli-tuntomme—yliep-päin kahottu, (luonnollisessa muka tarkoituksessa) ei
muuta kuin Iceino,niinkuin toisetkin, ehkä
henkelli-sempi; jolla on, niin kuin muillakin, omat toimensa,
omat tarkoituksensa, omat myös oivalluksensa ja
nau-linnonsa, Hänenkin täytyy sentähen, jolla kulia
o-mallakin tavalla, huvittaa ja hyövyltää ihlesäk; ja
koska se on luonnostaankin sisällinen ja henkellinen,
niin on arvattava että tämä hänen palvellukscnsakin,
eli huvittelemisensakin, piteä olla sen tapainen.
Tämä tapahtuu m i e Ien-j uo h u t uks issa m me
(fan-taft, inbillning, imagination) koska siinä, tahi sillä,
synnytetään (kuvaellaan) jota kuta kaunista ja
täy-vellistä; niin kuin se ilmoittaiksen e. m.
Iiunomuk-sessamme (poeft). Jopa tätä juohutusta tarvitaan,
vaaitaan, ja ilniistyy luonnollisissakin taiteissa;’ niin
kuin tauluissa, soitoissa, m. m. senpä tähen niitä
va pa a 11 i s i k s i kuhutaankin; ja ite taiteetkin muissa
kielissä "kauniiksi", talli "vapaiksi konstiksi".
Kauniita Runoja, synnytetty
juoliutuksel-lamme, ovat sillä tavalla myös taiteen tahi ihanteen
töiksi mainittavia, sillä nekin ihastuttaa meitä
kau-neucllansa ja (sillä) onnistuttaa meitä, mielessämme.
Ne ovatkin muista kaikista henkellisimmät, jo
synnytyissäkin, ehkä loimittaavat luonnollisia (maallisia)
asioita, Samalla tavalla kuin syämemme lämmistyy,
ja mielemme ihastuu, jos näämmö, luemmo, tahi
kuulemme puhuttavaksi kauniista käytöksistä ja
tapauksista, (kuultaneenko niitä kirkossa cli muualla)
samalla tavalla mielyttää se meijät, jos kahlclcmme
kauniita lauluja, kuunnellaan soreita soittoja, eli
luetaan koreita runoja. Mutta tähänkin jo vaaitaan, ei
ainoastaan että heijän tekiänsä (ite taituri) pitää olla
taijossaan oiva ja kunnollinen, multa että myös ite
kahtojanki, eli kuuntelian, pitää olla näissä toimeissa
hyvin perso, taitava, ja mielensä puolesta siihen
harjoitettu. Sillä niinkuin ei sokee eroitak karvan
(värin), eikä kuuro puheen, niin ei myöskään
harjoittamaton mieli älyä niin mitään tästä henkellisestä
mielyttelemisestä, kahtelkoon ja kuuntelkoon hään
tätä, vaikka miten kauvan. Hään älliyteleiksen tässä,
niin kuin jos pantaisiin kirjan kätehensä sille, jok’ci
tunnek a-takaan.
Nyt tunnelien jo ehkä mitä ihanneilla eli
taiteilla ymmärretään, ja heijän arvonsa ja
tarkoituksensa, yhäppäin kahtoin. Niinkuin luonnolliset
nau-tinnokset, eli lihalliset huvitukset, veleä ja saattaa
mielemme lihalliseksi, ja maallista haluttavaksi, niin
saattaa myös nämät henkellisemmät nauttimukset, ja
huvitukset, häntä henkellisemmäksi, ja sillä
siistilli-semmäksi. (Vasta lisäksi).
Paino-virhettä 4i:sä Numerossa:
3 puol., 2 pien., 7:säjnov. alaaltapäin, seisoo: jolt’ei
Jaakolla sanoisi, lue: joll’ei Jaakolla janoisi.
IIULSIKKISSA, C. A. Gottlund, Ji810.
Imprimatnr, G. Rein.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
