- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{13:2}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Autuas ja ankar’,

Suomen suurin Sankar’,

Tule sinä tänn,’

— että sua siunataan!

Tulkee meijän syliin!

Tulkee meijän kyliin!

Tulkee vaimoin huolimiin!

Tulkee lasten suojiin!

Suomalaiset kaikk’,

— tylipä meijän kunnia!

— 4

Taiteista talli Ilianneista.

Heljän arvosta ja tarkoituksesta.

(Jalko ja loppu viimmeisestä Numerosta).

Aloittelimme kyllä, viimen, teillen selitteä mitenkä
se on mahollinen muka, jotta tauluissa, kuvissa, m. m. *)
löytyy, talli tavataan, henkel Iistä ansiota, jos
kohta eivät kuvailekkaan mitään semmoista, jota
(puheessa) henke 11 iseksi asiaksi, tavallisesti,
mainitaan.

Mutta taiteilla, eli ihanneilla, ci ouk ainoastaan
tämä henkellinen arvo ja tarkoitus; heili’ on
myös toinenki merkitys, monta ehkä korkeempi ja
tarkempi, mielellisessä valistamisessamme.
Sillä taiteet eivät ainoastaan ole luotu mielemme
huvittamiseksi, mutta myöskin valaistumiseksi. Tämäik
heijän tievollinen ansio on, ellei korkeempi, niin
toki suurempi, kuin heijän henkel Iistä
arvoansa; sillä muka että se henkellisyys, mitä heissä
löy-tynöön, on kaikitekkin aina puuttuvainen,
viheliäinen, ja vaillinainen; sillä josko hänessä ei muuta
puu-tuk, niin puuttuu kuitenkin aina hänessä (niin kuin
lieissäkin) — itc henki.

Multa tievollisissä asioissa, eli lievollisessa
tarkoituksessa, on taiteinki arvo ja ansio mahotloman
suureksi "luettavana. Sillä mitä ei ymmärrys voi
käsitteä, eikä mikään tievollisuuskaan saatak kyllä
selväksi toimittaneeksi, sen ilianneet teköö heti
kai-killen silmin-nähtäväksi. Sillä jos toimittaisimme,
kirjutlamalla eli puhumalla, vaikka miten selvästi,
minkälainen e. m. se ja se heinä, kukka, eläin,
ihminen, kalu, rakennus, eli laitos on näöltään, tahi
teoltaan, niin emme tätä kuitenkaan voi selittää niin
hyvästi, eikä niin tarkasti, kuin jos häntä (lalii heitä)
kuvittaisiin taijolla, silmillemme nähtäväksi. Monesli
on varsin maholoinkin käsitteä tietoa ilman lailoa,
kussa muka tievollisuuteen jo vaailaankin taijollisuutta,
(niinkuin e. m. määrä-laskemisisissa, ©eometri,
maa-kirjultamisissa, ©eografi’, m. m.). Sillä tavalla
saattaa taiteillen avulla i ku ist a neeksi, eli silmillemme
niinkuin muistollemmekin johtatetuksi kaikkia niaa-

*) m. m., jota toisinaankin tavataan kiduttamisis-

samme, merkilitee "muutaik {tahi muita)
mainihte-matak"; ja m. m. m. merkilitee "montaik muuta
(’tahi muita) mainililematak".

ilmassa, mitä vaan on kahottavana — arvaattenhan
semmoistakin löytyvän oikeen armottomasti paljon —
eli joi 11’ on ruummiillista oloa ja luonnollisuutta; eikä
ainoastaan yksinäisiä ja yksisiä asioita ja aineita,
paikkoja ja kappaleita, niin kuin ihmisiä, eläimiä,
kasvamia, ja heijän pieniimpiäkin osia, eli jäseniä,
sisällisiä niin kuin ulkonaisiakin, tapoja niin kuin
talojakin, kaikellaisia kaluja ja kapineita, m. m.
mutta myös kokonaisiakin ja yhteisiä, niinkuin
kyliä, maita, valtakuntia, vieläpä taivaan ja koko
maailmankin, ynnä hänen menojansa ja luontoansa.
Mitä kirjaimet, kirjat, ja kirjallisuus, on tietoillen,
ajatuksille n, ja ymmärryksillemme, sitä ovat
myös taiteet (jo vähemmässäkin harjoittamisessaan)
taijot, ja taijollisuus, taijoillemme, t a i t a v a i s u u
el-lemmc,ja mielellemme. Ilmankos seittyisiä
tauluja, kuvia, ja muita konstin suuriimmia viljellyksiä,
paljon arvataan rahallisessakin hinnassa — aina sitä
myöten kuin heissä luetaan olevan tätä taijollistakilt
ansiota —ja joilien lunastamiseksi eivät yletyk köyhän
miehen Yarat. Moniaan saan, moniaan tuliannenki
ruplan yhestä semmoisesta, ei kahotak paljoksi; löytyy
niitäkin, jotka maksaavat moniaan sa’an-tuhannenki
ruplan, ja joita eipä vielä saahak silläkään. Ainoasti
ne rikkaammat Kuninkaat, ja valtakunnat, saattaa
kus-tentaa semmoisia, kaunistukseksi pää-kaupunkien
i-soimmille torille, kirkkoihin, linnoihin, cli muihin
jul-kinaisiin ja avonnaisiin paikkoihin*). Toisia
halvempia, ussccn arvottomiakin, pietään yksinäisissäkin
huoneissa, seinien kaunistuksena ja koristuksena.

Vaan niinkuin tieto, ja tietomus (eli mielemme
va-laistamincn) on kunkin tietomuksen isoin
pää-tar-koitus **) — niin on myös usko, ja uskomus, u s k o m u
k-"scnki pää-tarkoitus; ja molemmat yhessä (usko ja
uskominen) ovat keinot ihmis-suvun aultuuttamiscksi ;
vaan ei tok’kaan — i le autuus. Samalla tavalla on nyt
myös taito ja taiteet (cli taitomus) t a i t e i h e n k i
päätarkoitus; olkoonpa siitten puheli mistä ja minkälaisista
ihanneista taliansa, tievollisista niinkuin
lienkeHisistäkin. Sillä heijän taijollisuus, eli heijän ansio
laijollisessa tarkoituksessa, on — kaikkiin suurimmaksi
arvattavana, ja suurempi kuin heijän tievollista eli
henkel li siä arvoa; ja ite taileetki ovat henkclli-

*) Näistä taiteista luetaan e. m. muist o- ja k u
n-nia-pylväitä (minnes- och äreftoder) muista
kauniimmiksi. Ja koska
pää-rakentamus-kin (Arkitekturen) luetaan kauniiksi taijolcsi, niin
kaikki kirkotkin, ja muut komeat ja kopeat
ra-kennokset, kuuluu ihantehen. Vieläpä siihen
luetaan monta muutakin, josta ei tässä ouk puhetta.

**) Sillä ihmisen (tahi ihmisyyen) onnistuminen cli
mie-li-harjaunturhincn, tietonsa kautta, on ainoasti
tietämisen käyttäminen elämässämme; ja niin muotoin
on tämä onnistumisen tarkoitus — ikeänkuin alhempi,
ja alakuuluvainen, tämän tietojen oma tarkoitus.
Eli tieto on, tässä, ainoasti ke i n o t moi jän
hen-kellisyyteksemme — ei pää-tarkoitus; mutta sitä
vastoin on taas kaikkein tietojen, ja tietomuste n, ylite
i-nen päätarkoitus, ihmisen onnelliseksi, eli
henkelli-seksi, saattaminen; vaan — toki ei itc henkellisyys.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0056.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free