- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{14:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

I ’ ’

w. 14. Keskiviikkona, 22:na pai vana Huuhli-kuula, 1846

j Lentolehti Suomrtlitincn, jntn
toi-«litctann joka pyh iii öin nä Lauvantaina,
ja ulos-jactaan kello 5 ilta-punlclla
JKoclcin puoissa, Palmqvistin
kivimuurina, Esplanadin pohjoinpuoliiniuaiscii

kavun varrella, maksaa täällä
llelsin-kissa yhen llopce Kuplan, vuucssa, ja
611 kop. puolessa; mutta haettu postin
kautta inuuiinck, inaksaapi vuosikerta
15 kop. ja puolen ruucn i) kop. enäinpia

Knnluttelcmivia ja muutaik
ilmoittamista, jota tallotaan pantuksi näihin
lehtihin, uiaksanäkop. jnka rati cli rivi,
johon luetaan nuon arvolla5i)puustavift.
Yksinäisiä Numeroita ei myyvä.

Suomalaiset Pietarissa.

Lupa leikkiä puhua;

Vaan ci larvis irvistellä.

Jokainen kyllä ticleä Pietarissa löytyvän paljon
Suomalaisia; oikeenpa heitä on siellä iso Seurakunta,
jonka syntymisestä, ja siitten luonnistumiscsta,
olemme jo 1:ssä Osassa Otavassamme p. 385—390
puhuneet.

Siitten, ylistettyämme Wenäjän kanssa, on
vuosittain, liijoitenkin ensimmäisinä vuosina, paljon
Suomalaisia vajuneet Wenäjäseen. Moni kelpokin
miesi, moni nopia nuorukainen, on l)ielarissa,
loimellansa, tullut rikkahaksi ja varakkaaksi; mutta
enemiltcn mikä vaan täällä oli kunnotoinla,
kevyt-micltä kelvolointa, niin mielien kuin riaisenki puolla,
niin ne tuohon tunkeiksivat, pakahtuivat Pietarikin,
mänit väkisek Wenäjään. Kaikilla oli sielläik sioa,
paikkaa kyllä pahoillenkin; ja näytleä kuin oisivat
siellä pioltynä muita vielä parempina, omiakin
oivallisempina.

Viimeisissä Pietarin Saksan-kielisissä
Päivällisissä, (nimillään @:t Q3ctevö6ur3ifrf>e Beitung 1846,
N:o 54 ja 5o) luolaan kcrloilemisia, Pietarissa
löy-tyväisistä Suomalaisista, oiettu Derschauin Wenäjän
kieliscstä kirjasia Fi ns lii West nil; (Suomalainen
Sanan-kantaja) jotka kuuluu olevan IV. Luganskin (cli
Dahl, kuin hään myös kuliluu ihtesäk) Wenäjäksi
kirjultamia. Totta moncnki Suomalaisen tekisi mieli
kuullaksensa mila Wcnäläiset meistä aattelecvat ja
puhuuvat; nioniki soisi ehkä myös tieleäksensä
mihin kaikki nämät maanmiehemme viimen siellä
jou-tunooval *); niin tahomme siitten, lyhimmittäin, Suo-

*) Jos monikin heistä joutuu hyvillen jälillen, niin
un arvattava monenkin joutuvan varsin
fmonoil-len ja onnettomillen. Kuitenkin nähään usseen
semmoisista retkaleista,jotk’eivät kolonansa hd paal;
mihinkään, viskattu muillen mailien, tulleen vielä
kelpo-miehiä, päästyänsä niistä siteistä, ja
tuttavistaan, kuin kotona heitä pitelouvät. Sen toistaa
moni merimieskin.

meksi selitteä teillen tämän kirjan sisälläpitoa.
Totuutta se on kyllä tarkoittavana; multa kuin siinä
lopulla jo ruelaan, pilkan pääslä, meitä irvisteleniään,
sillä muka huvillaaksensa näitä Wenäläisiä lukioita,
niin ei tuo mahtanek olla meilläkään kieletty,
kui-talakscmme tätä, kirjuttajan kanssa: mies se joka
puoltansa pitää *).

Hään alkaa sillä, jotta "sanoo puhuvansa
erino-mattain näistä Wiipurin puolella asuvaisista
Suomalaisista, jotka mielellään kuhtuuvat ihtesäk
Ruohta-1 a isiksi; tämä heikollisuus heissä (avataan
liijoitenkin vaimoväessii: olen Ruohtalainen,
Wii-purisla (ja vedka ish Fiborg), murtaavat hyö,
sanovansa siliä muka (/a Sclivcclka isch Wiborg a)
vastatessaan, tavallisesti, kuin kysytään: mistäs ovat
kotoisin".— No eipähän tuotakaan Wenäläinen
ymmärtän-nyt! Tällä tarkoittaavat muka sanoa niin paljon
kuin: "empähä minä varaslak, enkä kctäänkä petäk",

Siitten lausuu hään mitenkä ne erinnäiset
kansa-kunnat — kuin heistä joku joutuupi Pietari in, siellä
muka henkeänsä elältääksensä — rupceval siinäkin
sellaisiin elaluskeinoihin, jotka parhain sopii heijän omiin
tapoihin, ja heijän vanhaan elämä-laitaan. Luettuansa
muutamia näitä vieraila kansoja, ja millin hyö,
Pietarikin tultuansa, antäiksevat — sanoo hään
viimeksi: "Suomalaisia tässä ci tavatak portin-vartioina,
eikä Kauppa-kasakoina (Bodbetjenter) eikä minkään
kaupuslclioina, pailili niitä jotka luovat vissihin
talokin munia, voita,ja maitoa; ja jotka takaisin taas
palatessaan pyyläävät tuttaviltaan tilkkuja ja
nauhoja, sirkuillensa ja tyttärillensä. Paraliaimmissa
toimituksissa ja työn tionaslissa, kussa tässä
Suomalaisia tavataan, ovat hopio-sepäl. Siilien tuloo
nokia-mestarit (piippujen puhislajal).
Harjoitlaa-mattomat Suomalaiset,jotka tähän ovat aseuntuneet,ovat
jo vanhuuestaan ruvenneet nokioiksi; toisinaan
ansaih-toovat hyvänki rahan, Kulsarina. Ne jotka tähän
tuloovat pitkän maikan päästä, voittoa jota-kuta

*) Olemme nyt äskenkin lukeneet, muutamalta
vanhalta Maaherralta, af Wingånlilta (Ruotissa)
toimitetussa kirjassa, hävitin myyttä Suomalaisia
vastaan; vaan mielimme vielä häntäkin kokata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0059.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free