- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{15:2}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

elämässänsä, ovat valkoisiksi pestyt vaatteet, heilien
niin tavattomia, jotta pitääväl heitä parhaana ja
rakkaMarøføPa M^KksgnføSp /-:]■" f%

Suaj^alaiüet ovjHi, ylinUJ|lfti sanojiju, varisin
kunnia II ineifc|Kansa i- ije .røat sioistaan hljat j^
’uskolliset; kuitenkin, .u koska oüàa^, kaikki sjentiaiä,’niin "
eivät myöskään nämät Suomalaisetkaan rukat, näissä
pääkaupunkin vietellyksissä, ole tainneet olla ilman
pi)utt*imal*k ka i kel laisiin kokkauksiin ja vdiauk^iin,*). ,
En i n»- osa tässä olevfirtwta -Hoptøsepiiàä, tbiseslii i;
järjestyksestä, ovat Suomalaisia, ja heijän käsistä
Hbtööpi. paihti monta muuta, kaikkia mitä ostetaan
puot i loissa Duman huoneessa. Löytyy heijän joukossa
I ’ Tf! n)fi, >ansa’ on ’ü^Höf t aVa,; ’

selväpäinen j«« työskeleväinenj1-matta heiW on usseenu
pysty-painen-, tuklfà ,(jopa py|. Jjy.ppäisr ^ijta," Iqyal|ä,/;,
^skolljsuuestaan — haivenihin) tarrukka kuin
|jjna-harja. Ja niinkuin Heijän Hiuksensakin o
n~liarlifaTuon-taineyi, ejkä anp^i|t^ jkanunap aja — niin «n myös
lieijäfl ip|elensäkjn liyrvas jq, iieppäinep. - Tieläppäs
heillä jota-kuta, pm^a mieltäisi jp ta.litoaisi myöten,
^iin ,totta meijän Suomalaiset ensin väitlelöövät
si-ppn kanssaisj, ja toisjtelypvpt säjmäp ,ei, ^nt^vJj^, si)]?
tapaj|, mtU|a että se. or\ , toisellai;|j fayalla, telit‡.väfiä;
VM.ao jos ßt annpkfyaan. siii)pii1nipkaan,,|ja ple|.heisiä
jo ppis. lähtepriSssä,, |<osk^,, ?pppä talkoo Joista., toista
«jpäik, Min aseuntuu. hiljaiseen, Ja, ^yykyttàmiseMä
juwail; päätänsä, sanoo :1(hjryä,, hyvä(! Våp jtékööpäs
se; sen vielä siilienkin opiaa, mieltäpä,- myö|en;
ja antaapi, pe^ä.stä!päJin,, s^||jen lyliyliäjs^sti $e(n .
vastauksen,. jptia täta täyttyi niin teliä, eikö sitä
mføn-kiiän,muuten syn|ynynnä. Mutia, eipä yhönkään heistä
Pilä . pettämän/«sini^ painoillaan: kullakin on
töillensä vissit määrityt hinnat; mutta Suppialaisetki,
n.un| kuin;,Wepäjflisetkin, .ovat harvoin kyllä
määrättyyn ,ai}iaan ,,toimittavina sulien,. lyötynsä, ei.väfkä
^Möf/ekj: |irøtøJ|afiD^ niip kuin, jo sajpottiii^, läli|emään
JWflhcysta ^avoistaaq, J....,’^ ",JC tJ|’ni|. „.( .

älaan, apti^ei^n, Joita, Suomalaiset
JänneMkul-^ftø^v^, tyaupa.tøi»...jniin; oijv|iey{ia. kirnuttuansa, eli
hpijän Suomalaista voitansa— niujsla
|iijqinit|^ya^a^ ja kaupqifl^^a ,,vähä j^yllä. yäbimmiVkpi
lupttavana., ^ippalj^j.^erki||inf^ jotl^ kaikilla
ina|aisilla (^ii;ipflren^min;i .«anotjt.^ k^ikjltø
Tsclmda-Jaisillft, k^ojlla) ,jpp jputuqul ■ ^vaksj, kirnuttpa .
vpi-va^tojif^: taas. ..niin sen sulattaminen, .on

i^tef^^^Ki^li^^ifewH? jpJWongplilpUil[fJ,
lajina. ,-Epä-tievollisiss^ iap#flk$jssa ,j$y|äiksen, tämä
»(äfiäinen erpitu^, ,jo olevan kyjfä, rajirftamqan
.kumpaakin; päitä,kansakuntia. Sillä, jos eivät, n^
kaistoilla poimitetut hamehet, kaula-ketjut, lasi-helmet,
vaimoväen pää—puku, ja muutamat toisetkin
Xansä!-ntnn »i pi.fn ’V.! m.<;.\ rv -5 ■ : mVi. ’

vr*)1 ^Niinkuin sananlaskussa sanotaan : mies < vieras
/ n..vian näkee, talon toisen tyttäressä, -*- niin opimme
cMi- myöhin .vieraista kansoista paremmin tuntemaan
thtiämmekin; josko siitten it» heihin vertailemme
k> mitä, eli jos hyif ,sen teköi]ivUt, Toivottava olisi,
..että aina harjoittaisimme sitä, mitä meillen
luet-^ täisiin kmniid-se.mme, ja heittäisimme »ta mitä
kahotaan häpiäksemme.

liset tunnusmerkil, jo toistaisik Baschkiriläistenki
o-levan Tscudalainen sukukunta, niin olisin
arvelcma-t akfctà heiffar^oiS|p? 11 ai^^e i j^TajSR-i a^|JWj||Ö
lilaisen Jfh k u pcrlpsä^; a i no$$t i ^ 111 ä p^rpslukseW, ettl
hei 11»’ ön täj>a ^kiinullai ’^oitartsa,^ vaai^ ejj
sula-’ iäksensä, t,. .....’ ..." . . .

Meijän talon-emännät ovat hyvin persot
(halukkaat) tähän suomalaiseen voihin, jota talonpojat
pää-kaupunkissa ympärin-kuleltaavat. Kuilenkin on lämäik
kn6hialiineni ëlatusikfeirié! MnJalkann-saattanut m^nta
häjyllistäkin pelosta, joka on tuottanut monellenki

talon-rouvalle paljon huolla. En Jabpk_tuostakaan

puhua, jolta suomalaiset "kulfaT ovat jö oppineet

suolat taa isiläi.karkealla’ sudlaUa *) ^ jota. voita^iaiiUeo

mj.öVäY riipban hàii|a; tøtøftø t^jio^^^tihir^ Wij|eq

muutamasta sukkelammastakin ja salaisesta petoksesta.

"Jötkä" p«St(’anpüniTssà" dvärnivenneet vafslii voin yf®-

ostajoiksi, oslaavat talvella voilansa, yhteen-survoovat
. flMntp f -’s*.

sita sutten lämpöisessä, ja valullaavat sita monin

keikoin veellä, aseltaavat häflJä siitlenrpakktiis^enft]Jp
sevö|ttctøvat vettä vpihinsak , joslapa >yntyy muuan
voillinert jää.lös, joka- oslajpillen on j.by.vpn .
yahiukoit-l^y^jn^n, koskfi enempi kuin toinen ,puoli tfist|. on
vettä, lalii jäätä. Saahaksensa tämmöisiä kauppp-ka»
Iua, paremmin ja keviämmästi poisi-kaupiluks^,
anla^-va< kaupurikihin iulleillen Suoma laisi Ilen tata
kail-pilaksensa, jotka siitten ulos—tarjoavat tätä — niinkuin
oislvat! mukà’ltuöneèl sèn, myötänsä, maalta. Näistä
nuhteista emme san Iak tehà kunnia-iapaisét
StioSma-laisemme syyllömiksi; vaikka kohtukin ile
p.iä-vei-jarit, ja ne jolka näitä koiruuksia erisin ovat aikoin
saattane^ tavataan ttitlllä salassa, ;jo!jsa-;ljU(i(Ha
kellarissa tahi kauppa-puoissa.

Esi-kaupujiki^^liakjilin^jrflffjkkf^^noovat
kaupunkiin tulevaisten Suomalaisien—joilTon kaloja, ja
rapujakin, kaupaksi — ei myövan minkäiinkä laista,
ti<jJ-lä^ tännck tuhossaan’" olkoonpa siitten
ylisi-pinläisÄ-eslaan, tahi pelosta myovänsä kovin halpaan hiritaa/i,
Uosl< ei vät vielä tunnek niilä kaupunnisja maksaa **).

Sa

nöovalliàn aina, silfoin’, poisi-näästäksensä": kyllä
ti|uvaan teillen toisa kerlana! ti nyt sovik meijar»
mitenkään antaa iästä teillen. TälläisissK fi.loissàän
niin kaikki pää I i yy siihen^ jos saahan Suomalaisti,
vaikka oisi varsin iunteniatoinkin^ ottamaan sulia
kasi-ranan;.’ silloin hääri ei pet^k sinua, mutta tüopi
epäilemäläk mitä liiiän on kerran siilien luvannut.

Ëipä sila meillä tiahoiak’ pahàtë, èttä voi on
, suolassa, -— liappanoohan se’ mytäen; ja karkéfta
suoloja kahotaan vielä paremmaksi; mutta tinnen
tupa, toinen tapa. Muutenkt tätä luetaan voitollesi
ostajoillen , sillä suolatun voin sanotaan painavan
^vähemmin kuin suplamatafc. ’ ’

**jJEipä kumpaistakaan. Niinpä , on tapa iässä
Suomessakin; ja luulemme sen tulleen siitä, jottat
Ruohtalaisen Lain ja. Asetusten jälkeen, ei oi»
luvattu kelienkään tavaroitansa myömään, ennen
kuin ensit} olivat heitä torilta käyttäneet; muiden
sakoitettiin heitä oikeen ai.ka tavalla, Uijaksikin
Kworåupnjwa. (i Bergslagen). , ,, *

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0064.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free