- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{16:4}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

mnan ja paremmaksi harjoittamaan tämän Seuran
aseuiitumisla *).

Näillä sanoilla olemme löytäneet tarpeelliseksi
ensin valmistelemaan meitä, vaslataksemme
Heisinkin lausuntoa. (Vasta Iisaksi).

*) Aivan oikeen arvaapi jo Helsiriltiläinenln, toisen
seuran synnyttämisen selvästi toistaneen tämän
vanhan seuran sopimattomuutta; mutta,
la/iseHi-sesii kyllä, luuluo hään tämän asian tulevan
autetuksi, (jos tämä seura saisi muita muka,
apu-seuroiksensa) sillä, ettei piettäisik seitrau kokouksia
— /fissfl Helsinkissä — vissinä aikoina, eikä
vissillä paikoilla (?) joka toilsaa hänen ei
ollenkaan oivaltaneen missä on vt ka.

Sttoitto uusi, Snomenfteleit.

ioPainen tutfl, ja meille hyöwyllinen,
(Suomen-kielinen kirja, kuin synnytetään meijän maassa — joka
uuji, ja arwon ansaihtewainen, suomenkielinen
kir-jän-sepittäjä, joka ilmistyy joukossamme, on
tuetta-wana kielen woitokfcmme, tiewollisessa eli kielellisessä
rnuka tarkoituksessa; niin myös owat ne laitokset ja
asettamiset, joita saatetaan kielen hywäk|i, tähän
luet-lawana; mutta kaikki nämät owat kuitenkin
yksi-näisiä yritijkfiä, jotka kyllä auttaawat ja
waikuttaa-wat, mitä woiwat, waan ainoasti kukin tawallaan,
tahi kukin aikaansak, ja siitten taas aina wähitellen
fawottaatvat tämän woünansa, ajan juoksulla. SKutta
löytyy toisiakin woittoja, jcika itekseen ei toimitak
paljon mitään, mntta suojcloowat ainoasti ja turwaa»
wat, eli kehoittaawat ja waatiiwat näitä toisia,, ja
ftllä tawalla owat luettawia näitä toifia monta
isoni-makfl, liijakfikin koska heitä perustetaan ijäksi.
Äuhtui-simme näita laillisiksi woitotkjl, heijänki luontonsa
on, «tn owat koko kansan yhteisiä. ©e on ainoasti
hallitus, joka näitä meillen toimittaa ja säätteä.
Äuin nyt ruetaan takaijin-kahteleiuaan aina wanhoin
aikoin, niin löywämme Jjalütukfen ei ollenkaan
puuttuneen näihin meijän henkel;i|iin ja ticwollisihin
tarpeisihin, kielellisessä muka tarkoituksessa, moneen
sataan wuoteen. ia se on merkillen, ja SKuotin &u*
ninkaillen wähä kyllä kunniallinen, heijän heittäneen
meitä näin osattomikfi. Äuin .Kuninkaan mustaa l:sen
aikana paawin walta Dtuotissa kukistettiin, ja latinan
kieltä iumalan palweliiikjesta häwitettiin, niin silloin
toki annettiin Suomen kielelle sama oikeus kuin 9luo»
tinki kielelle, kaytettäwäkjt muka kirkko-menoissamme;
joka lie ollut Suomen sillein olewaifen piispan
A-gricolun suurin ansio. Tämä mies on kaikista
maa-miehistämme enin arwattawa ia kunnioitettawa,
hä-nen monesta henkellifistä että kielellisistä, niin kuin
maamiehellifistakin anfloista. laikka ite kehno
Suo-malainen, ja enflmmäinen mies, joka lietti kielemme
kirjalliseksi, toimitti haän kuitenkin niin paljon, että,
näillä 300 wuojilla hänen kuoltuaan, ei ouk yksikään
meistä hänen kanssaan werraitawana. Se on luet-

tawana mcilfe häpiäksemmc, meijän niin kekonaan u*
nohuttaneen suurimman J)ywantekiamme, ja oifi’
ma-hotoinkin muuten tätä ymmärteä, ell’ei se pilkka ja
polkee, jolla itekkin olemme kielemme sölwanneet, sattui
myös niitäkin, jctka owat !)äntä harjoittaneet ja käyt»
täneet. Sillä tawoin toellijinrniat ja anftolli|immat
miehet muistossamme alennettiin, ja toisia ylennettiin,
ylös tåiwaiseen kcroitettiin "). Sffiutta jos kohta enti»
nenki Dlnotin halutuksemme, hnolimatromuelfansa,
_ hylkäisi meitä ja heitti meitä, kielemme puolesta,
omiin onnemme ohjiin, jos Suomalaisten yhtenäy
set walitnkset waltakunnan ^)errroinpäiwissa — kielen»
sä taitamattomista wirkamiehistään, ja niistä mo»
nedta, sitta seuraawaiststa, wastuksleta, hämmeimoksistä,
ja hairauksista — ei otettu korwiinkaan, niin 011 meillä
tofi suloinen tieteä, naihen yksinäisten yritysten ei
milloukaan meistä waipuneen. 2l’ina en meijsli toki
löytynyt niitakin, jotka owat, kansan hcnkellisekst tar»
peeksi, kirjallisesti, työskelleet kielensä harjoittamiseCaan.
Sillä laida synnytettiin ensiirnik kaikkia henkelUsiä
kirjojamme, alkain aapiskirjasta, Äaikismukfcsta, wirsl»
kirjastamme, m. m. aina raamattuun asu, ja muita*
kin niinkuin lakikirjoja, m. m. — ilman hallituksen
paljon siihen puuttumatak. kuitenkin ei löywyk kai»
kissa näisfä kokeissa, ei aatosta ei toiwoakaan saaha
kielemme parempaan kuntoon, eli korkeempaan artvoon.
OBasta näinä päiwinä on tämä mieli meissä ilmis»
tynyt, ja syttynyt aina sitä myöten suuremm;,kjT fnin
olemme oppineet arwonsakin tuntemaan; ja se on meu
jän nykyistä halitustamme kitin meijän tuloo kiit»
teä, hänen jo puuttuneen näihinki asioimme. üBttonna
1828 asetettiin jo Suomenkielinen Suettaja, opistcssani»
me, waan hänen toimituksensa on aina tähän asti oi.’ut
mitätöintiä, kosk’ei waaittu yheltakääti oppimaiselta, ei
niin wähäistäkään, oman kielen tuntemista. Sitäkin
ennen oli jo w. 4809 Suomeenkielinen Tulkki, eli
Ääättäjä, säätetty Senatin tarpeek|i, waan siitä ei
ollut muille muka apua. (Semmoinen löytyi ennen»
kin, Diuotin hallitukien warakfi). Niissä uusissa Äou»
Inn aseutkfissa, joita julistettiin wnonna 4 84 I, nirnite»
tään jotta kouluissa, niinkuin ßukistoissakin, piti tnui»
hen kielien joukossa myös Suomeakin opetettaman;
jonka harjoittamisen warakft määrättiin 2 tuntia wiikossa.
©rityisni opettajoita, war fin suomen hywäkjt ei kyllä pan»
tuna (niin kuin muissa kielissä) eikä myös takjl tar»
peekjl määrätty wisfi erinäinen palkka; sillapa heiU
tä ei enempätä waaittukaall kuin kielen-opin
(Grammatiken) tuntemista.

(SCasta lisakji).

*) Näilien joukossa on c. m. Porthan, jonka monet
lievolliset ja kansalliset ansiot aina kyllin
arvataan; vaan jonka mielessä ci ollut ollenkaan,
auttaa, ja kielellisessä tarkoituksessa koroiltaa,
Suomalaisia maamiehiänsä. Ja tämä ansio on loki
kaikista suurin luettavana.

UULSIXKISSA, V. A. (»oltlund, I840.

Imprimatnr, G. Rein.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0070.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free