Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
on tämä Seura*), ja vieläpä ite Lönnrotikin, joka
on halvaksi pitänyt, ja kiero-silmin keksinyt,
meijän yksinäisiä yrityksiämme ^tarvitaanko toistusta, niin
tuuvaan vaikka miten monta)—vaan eipähän myö
tästä huolitak, eikä siitä suututak. Mutta
kuullaan-pas vielä kerran Helsinkiläisen toistuksia! Eipä
hänellä nytkään ouk parempia pannaksensa, muita syitä
kuin viimenkään. Hään hokkii yhtenään: monen
miehen voiman, yhteiseen, painavan enemmän kuin yhen
miehen, yksinään. Niinpä sitä tuhma luulisi; ja
oi-keenpa tämä olisikkin, jos kysymys olisi
ruumiillisesta voimasta, tahi rahallisuuesta, joka myös on
luonnostaan muuan ruumiillinen (maallinen,
ulkonainen) jakso. Mutta tässä on kysymys henkellisestä,
tievollisesta, kielellisestä, voimasta ja työskentelemisestä.
Olettenko milloinkaan kuulleet, mielen monen
miesten enemmin painavan kuin yhcnkään, vaikkapa vielä
mitan kanssa mittaisimme, punnittaisiin puntarilla?
Sitä vastoin luulemme myö, niinkuin viimcnkin,
y-hessä miehessä monesti löytyvän enemmän henkelIistä
voimaa, tievollista tointa, kuin monessa
tuhannessa-kin; ja otamme Lönnrotia esimerkiksemme. Ei ouk
siitten koko tästä Helsinkiläisen loisfuksesta, eikä
puhumisesta mitä suuret yhteenliifelyt Seurat, muissa
tarkoituksissa (niinkuin kaupoissa, ja muissa
maallisissa toimeissa) ovat aikoin saaneet, sillä ei se
kuitenkaan tähän sovik, koska heissä on aina raha
päätarkoituksena; tässä, tieto — ja henkellinen toimi.
Kyllähän rahoja näissäkin tarvitaan (ja missäpä heitä ei
Urvitak) mutta eivät ouk toki pää-asia.
Nyt an Suom. Kirjall. Seura, käyttänyt asiansa,
juuri kuin Helsinkiläinen puhuu. Ovat tehneet rahat
plä-tarkoitukseksensa, ja toimensa vasta toiseksi. Tästä
nähään, selvästi — heijän, jo ensimmäisessä aiheissaan,
varsin erehtyneen, tarkoituksissaan. Hyö ovat
tehneet kaikkia, kootaksensa rahoja; ja ovat sillä jo ehkä
ihtesäkkin alentaneet, ja milt’ei arvonsa
kavotta-neet **). Seuran toimitus, jonka asia juuri olisi Suo-
*) Kertoilemme vielä kerran, tämän Seuran
eipuhu-.neen niin mitään meistä, omassa nimessään, ei niin
sanoakaan; mutta hänen toimittajoista on
liijoi-tenkin entinen kirjutteliansa, Aamulaisen silloin
olevainen sepittäjä (monta muuta mainihtematak)
saatattanut meitä soimauJisillansa. Mitä joukossa
juonitellaan, sitä poskelta puhutaan; — yksi sanoo
ystävälle, ystävä kaikillen kylillen.
**) Tämä on tapahtunut siltä, jotta ottaavat sillä
innollaan joukkohonsa — pian kennen tahansa, joka
vaan maksaa vuosirahansa, (joka oli ennen 5,
nyt 3i Rupla)— olkoonpa siitten Suomalaisia, tahi
muita muukalaisia, miehiä tahi vaimoja, suuria
eli pieniä (laps-ikäisiä), kuin vaan sen
maksaa-vat, ja kuin heijän nimensä vaan kerran on tullut
jolta-kulta osakkaalta ilmoitettu. Kuin tähän vielä
tuloo/ heijän toisinaan ilmoittaneen niitäkin,
jotk’eivät ollenkaan tohok pyrkiä koko joukkoon,
ja kuhtuneen heitä, vasten tahtonsakin, osallisiksi
— niin, mikä muuten oisi kunniaksi luettavana,
kahotaan nyt toisahallen; vielä Uijaksikin, jos
rahya heiltä velkoitttaan. Tästä syystä on myös
men kielessä ja kirjallisuuessa työskennellä, (toki ei
näkymättömästi, multa kaikkein nähtäväksi) se
is-tuupi — tuolillansa tuppi-suunna, pöyhistellen pöyvän
päässä; luetteloo leviästi, ansionsa arveloop!.
Out-taavat kuin onki-miehet, saaha koukuillaan kaloja, aika
vesi-veitikoita, naula parin painavia, eli kolmen
kohisevia. Kuin siitten tuohon tuloopi, joutuu joku väärt
sääri, kyyrö-kylki, setkä-selkä, tarjoskellen
tehtyjänsä, silloin siihen jo sanoovat: tuohan tänne
trio-niistäisi, parahaita paistiaisi! Pussit toiset
puis-teloovat, kontit kaiket kahteloovat; toiset saalistaan
sanoovat. Sitä kyllin kynsitähän, kaikin puolin
kal-vetahan, jäsenittäin järsitähän. Siitten tätä
siunattua lasta,-kauniisi’ kastettua, sanomihin saatelahan,
laavullansa laitetahan, lento-lehtien leluksi.
Ettenkös nyt tuota ymmärräk, jotta tässä tehääa
leikkiä, suotta suuria kujeita, ilmanaikaista iloa,
(il-vehtellään joka puolin: man spelar här nemligen en ftot
komedi) toiset, toisten toimen kanssa,kehuuvatten
kelpo-lailla; toiset toisten kunnialla, isoilteloo
iloissansa.
Nyt kysyypi Helsinkiläinen: mutta jospa
niinikin oisi, "miksi siitten Seuran asettelimme"? Sanoppa»
ite, jos taijat. Sillä meijän mielestämme, ei ouk
suinkaan paljon semmoisista Seuroista, henkellisessa
tarkoituksessa. Sillä sitä on jo havaittu, että missä
puuttuu yksinäisissä miehissä henkellisyyttä,
tievolll-suutta, uskallisuutta ja toimellismitla, siinä asettaavat
seuroja, luulessaan sillä, yhteisesti, voittavan mitä,
yksinäisesii, kaipaavat;— mutta siinä petlyyvät
hii-jen tavalla. Eipä painak koko Seura, aatoksia aika
miehen. Multa ruumiillisessa eli rahallisessa
tarkoituksessa, siinä voilfaavat häntä monin kerroin.
Senpä lähen ainakin nähään, jotta missä vaan löytyy
miehen luonto henkellinen, toellinen ja toimellinen,
niin–tahi hään ite ascttaapi avuksensa.
Seuran minkä hyvänsä, — tahi yhtyypi st
itestään hänen ympärillänsä, hänen nimensä
kunniaksi, palvelemaan puolestansa. Ja niin kauvan kuia
hään on heijän päämiehensä, ja vaikuttaa
heissä, eli hei_än nimessä, niin silloin käypi kaikki
hyvin; sillä hään on henki, seura ruumis; vaan kuin
hänen henkensä heistä kerran katoa, eikä löyvyk
toistakaan hänen siallista, silloin ei ouk koko
seurastakaan. Etkööt semmoiset seurat, siitten suuresti
ylpeilköö, elköötkä luulkoo teijän olevan parempia
yksinäisiä! (sillä hyö ovat teijät ei ainoastaan
synnyttäneetkin, mutta heijän työllä ja toimella elätten
ja isoittelctten). Työ voitatten heitä maallisilla
voimalla ja varoillanne: mutta hyö, henkellisesti,
voit-taavat teijät järkiään, lopeltaavat, loukkaultaavat,
äijällisellä älyllään, jos sen vaan tahtoisivat. Älköött»
ruetkoo siitten henkcllisihin kamppauksihin, ellei
teillä ouk kyllä tätä henkeä; sillä se on kahottu teillen
kuolemaksenne. Mutta antakaatte kulien kunniansa,
yksinnisellen niinkuin yhteisellenkin *).
SOO Ruplaa Jhpeessa, semmoisia vuosi-maksu/a,
heitetty heiltä maksamatak.
*) Toki emme siksikään kieläk tämmöisten Seurojen
JiyOvyttämislä. Paljon kyllä hyisvyttäisivüt meitå,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
