- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{18:2}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Niinpä se on, meijänki Jumala, joka paikassa,
vieläpä mielessämmekin, syvimmässä syämmessämme.

A meijän Jumalat on paremmat; paljon on
paremmat. Etkö&ch, kultainen, rupeschischit meijän uschkoon ?

Minkäläinen se on siilien uskonne?

A mie usch kon mitä papitkin u&chkoo.

No mitäs siilien papit uskoovat?

Hyö uschkoo mitä koko kirkkokin uschkoo.

No mitäs siitten kirkkonne uskoo?

A tilä kyschy kultainenf kuka niitä kaikkia
muischtaa. Vaan josch rupiat meijän uschkoon, niin
et tarvihtek lukea eikä ymmärtää, a pääschet ripillen
ilman lukematak.

Eipä tuosta siitten ouk paljon apuakaan.

A schaat naija miscfiä hyvänä. A mie annan
vielä viinuschkaalein paritschaksi; schaat rahojakin, a
pääschet talollischeksi..

Na ty& näitten siilien kuin siatkin. Mutta
jo-pama nyt , ymn ärrän tuon asian. Se on niinkuin
markkinoillen lähleisin hyvällä oriillani, ja toinen
tutisi tammaansa mullen tarjoamaan, ja lupaisi paljon
vielä väliäkin; niin siitä jo arvaankin, jotta hänellä
mahtaa olla laiska luuska, tahi vanha kani. Niin
empähän Lähek kauppaan; pi’äk sinä omaisi, minäkin
piän omani.

Snomalatfeéta raamatultamme*

3o on aastaikaa kulunnt (titten kuin wiimen,
Otawassamme, ll. Osassa 262-298 puoliskoilla,
puhuim-me tästä meijän henkelliftmmän kirjamme surkutella»
wasta tilasta. Toistaaksemme tätä, otimme ainoasti yhen
dehen puoliskon, Unji-Testamentin alusta, tutkiaksem»
«ie, ja näytimme fiinä löytywän, "tarkoin luettua,
114 meiltä kekftttyä wirhettä (nimittäin 47 käännös», 51
firjoitus- ja 16 kielivirhettä). Kuin nyt löytyy
Uuft-testamentissamme 320 tälläistä wiheliäistä
lehen-puoliskoa, niin foytyifi, jillä lukemisella, tässä kirjassa
5 tuhatta ifömpata kieli-wirhettä, 15 tuhatta
käännös-»iUitystä, ja, paihti tätä kehnoa, (Turun-puolimaista f)
luomea, lukemattomia kirjoitus-wirheitä; eli yhteeseen
36,480 wirhettä koko kirjassa. (Sillä tawalla
löytyi-fi koko Dtaamatussa 136,231 wirhettä, emmekä ole
»ielä fiittenkään niin mitään nimittäneet tästä
wän-hasta tawattomasta kirjoitus-tawasta, näistä
muuka-laifista flinä käytetyistä kirjaimista, näistä joka
pai-kassa Turun puheen-murreüa katkaistuneicta
toimi-sanoista (verber), näistä monessa köhin wattan
Dluoh-talai|ista sanan-juotokftsta (konstruktioner) ja niistä

hairaukjista, jotka, synnytetyt eroitns- merkkien
tawat-tomasta käyttämisestä, owat tehneet monta-monuista
paikkoa felittämättömäkfi, "(Otawa II, p. 284)

©anoimmefin jo filloin: "mahollinen on myös,
tneilän täspkin jossa-kussa erehtyneen; mutta jos waan
puoletkin, eli jos ies kymmeneksen, meijän
moitteistam-me, löyätten perustetukfi, niin jtinä on teille syytä
kyl-lä toimittamaan toisen paremman suomennoksen; ftllä
jumalan sanassa ei piek löytyä yhtäkään wirhettä
«ctjän fcrnttö." <J>al;onpa tästä afiasta ffllonki puhut»

tiin, ja toruttiin; ja wieläpä hywin kiiwastuimme,
muistellessamme perustuskirjan kaiken meijän usko»
muksemme ja autuutemme olewan, kielensä niinkuin
käännöksensä puolesta, tämmöisessä laitoksessa. Sliftyö
käytimme puheitamme warfumik kaikillen
papismie-hillen ja kansan -opettajoillen, liijakfikin näillen
molemmil-len Q?apis-istnnnoillen, toiwoissainme heijän tok’ jota»
kuta tähän wastoawansa, ellei muuta—niin wäittelewän
ies fitä walheekft. SDiutta eipä kuuluna niin ainoata
fanaakaatf, joka, toistaa miten wähän tämmöiset aflat
meitä huolittiwat niinnä aikoina.

3o 16 wuotta ennen mettä, oli meijän
isä-wai-najamme, niinikään, kirjoillansa ©uomal. Biblan-toimi»
tuskunnallen, paljon wastaan riijellyt tätä ©uomal.
SXaamatun uuestaan painamisia, yhteen - juotetuilla
kirjaimilla, wirheineen, wikoineen. Suutta hänen sano*
jansa ei otettu korwiinkaan, waikka kyllä selwästi
toisti wanhan suomennoksen wiheliäisyyttä; toisti sen
jo fiitten julkisestikin, painattamisellan muistutukfiansa
Apostoleitten kirjoin suomentamisesta: maikkapa kyllä
jo sanoikin, koko tämän mainion ja kauniin toön, Diaa*
matun wiljoin painamisella, olewan turha ja mäne»
wän tärwiöllen, ellei hänen suomentamista perin Poh»
jin (perustuskielen mukaan) tutkittaifiin, oijastaifiin, ja
setwemmälläkin ©uomella toimitettaisiin — niin hänen
puheensa ei tullut knultukjikaan. Kehuttiin wanhan
suomennoksemme olewan paraimmia kielernkäänökfiä
näistä SRaamatun kirjoista, ja kiiruhtettiin
jouwutta-maila painamaan, ja kansassa lewittämään, näitä
wän-hoja kehnoja kielen käytökfiämme. Nyt olemme tätä
tehneet; mutta jos lienoön woitokfl, tahi wahinkokft,
sen owat jälkimäisemme sanowta.

Snnen tarkoittiwat toki aina, painaissaan, enin
tätä henkeüistä arwoa — kielen oikaistamisella, ia
kään-nöksen mukawaisuttella; waan nyt kahotaan ehkä
ko-win paljon häneen rahalliseen arwoonfä — kussa
saa-taift häntä muka huojin painetukfl, ja fiUäkin huojui
ostetukfl. Jpywin hftlwakfipa se on jo tullutkin, hin»
nansa puolesta, milt’ei anftonsakm.

Aamulaisessa luetaan jo 34 Numerossaan, ym<
märtäwältä mieheltä somasti kirjotetun aatoksensa —
©uomalaisen SHSirftkirjan, ja ©uomalaisen Dtaamatun,
nykyisestä, puutteen ja wirheen-ataisesta, olosta. Nämät
aflat owat, kumpaisetkin, kaikkiin kalliimpia meillen;
ja waatifiwat kyllä tulla parempaan kuntoon. Tässä
tahomme nyt ainoasti puhua raamatustamme, joka,
sekä kielensä että käännöksensä puolesta, on
korjat-tawana ja paremmakfl harjoitettawana, fttä myöten
kuin on kieiemmekin tullut enemmin kirjallisesti
wiljel-lyk|l, ja mielemme walaistetukjt, perustuskielien
laweam-malla tuntemisella. (£i ouk ykstkään jofei jo selitäk
tätä kehnoa kielen-käyttämifitä wanhoissa
painoisfäm-me. Tätäkin käwtst wälleen auttaminen; mutta
kään-nöksensä puolesta — flinä ei taijak löytyä meissä
monta miestä, jotka fiihen pystyywät, eli jotka owat
näitä wieraita kieliä läwitek lukeneet, ja selwät
©uo-menki kielessä.t Toki toiwoiflnune että joku neuwo
tuohonkin tulift, jos 9^apis-säätymme, (Sftwallan kautta,
. tästä huolta pitäifi. Kuin on tästä puheh ollut,
niin on aina esteekft weitty, talonpojallisen rahwaan
tuosta närkästt|wän, tahi ouwoistuwan, jos saiftwat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 22:48:44 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/suomala-46/0076.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free