- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{18:4}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

filta poljettua ja pilkattua, solwaistna ja soimattua
äitin kieltämme *).

SDaan nyt on armollinen keisarimme äsken
ju-listetussa "Asetuksessansa pappien synnit fe
Jlü£f«iä. tä« fä Suomen maan opistossamme,
annettu 4 päiw. tötaoliskuuta 1846,"—armollisesti
säätänyt, että jotka aikoowatten papikft rueta, niin
heitä opetetaan et ainoasti (Suomalaisten
kirkko-wirfien laulantohon, Suomalaiseen messuamisehen,
ja Suomalaiseenki saarnaamisehen; mutta "heijän
pitää myös wälttämättömästi. Suomen
fie-lisen fiuettajan johtattamisella
(Suomalai-silla firjoitus-harjoitukftllaan) tarkoittaa
saahaksensa tarpeellisen tarkkauen, tälläkin
kielellä, kirjallisesti, toimittaa ajatuksiansa";
ja ilman tätä pitää heijän, ennen kuin heitä tästä pois
lasketaan, julkisesti. Suomeksikin
kirjutta-man firjoituskokeensa, tutkittawaksi
Au-tUUen-Opin Jg»arjoitCa;oi[ta (för att bedömas af
den Teologiska Fakulteten) *).

*) Sillä, jos kaikki Suomenmaan virka-miehet luet-^
täisiin olevan 4000:nen paikoilla, niin
arvoam-malla taijamme sanoa, tuskin neljänneksen heistä,
eli 1000 olevan aelviä Suomalaisia, joka
päivällisessä puheessa; — toiset kaksi neljännestä,
eli 2000, melskoavat sitä miten taitaavat;
ymmärretäänkö sitä eli ei; — ja viimeinen
neljännes ei taijak niin puhettakaan, että tuosta oisi
■anottavaa; ja heijän joukossa on toki suuri osa
isoimpia ja paraimpia virka-miehiämme. Näistä
. kaikista ei suinkaan taijak kaheksanneskaan, eli
500 lukea (sisältä) Suomalaista kirjaa, eli
kirjotusta, jotta sen ymmärtäisivät; ja vähä kyllä
taitaa neljäkymraenenes heistä,eli 400 kunnollisesti
kirjuttaa Suomea, mistä asiasta tahansa. Tällä
meitä häpäiseväisellä, ja kansamme
vabinkoitta-vaisella, kielen laitoksella, olemme tähän asti
kokeneet aikoin tulla, ja on tultunakin, niin
kauvan kuin kielemme on ollut vieraan kielen
orjuute6sa. Sillä jos tästä valitimmekin, niinkuin
iehtiinki (— koko kansa valittaa) niin kuuluiko
•e sfiäskin ääni taivaisehen? Ja kelienpä tästä
valitettiin, muiilen kuin ruotin kielen
puollusta-joillen? Mutta nyt kuin tämä asian-laitamme
julkeni ja tuli tievyksi näistä yhtenäisistä, ja
päivästä päivään aina kuuluvaisimmista,
kaipauk-sistamme, niin tämä aina armollinen Keisarimme,
otti tästäkin vaaria, jota vielä selvemmästi nähään
hänen armollisesta kiduttamisestaan Suomenmaan
Pääholhottajallen, Hänen Kirkkauellensa (2)llrch«
laucht) Ruhtinas Menschikovillen, annettu 14 (26)
Maalisk. 1846, josta vasta ehkä enäiupi.

*) Oli kyllä ennenki jo säätetty, jotta papiksi
pyr-kiöihen, (mitkä heistä Suomea taisivat) piti,
ennen papiksi vihkimistänsä, kirjuttaman
Suomenkielisen kirjutos-kokecnsa, Papu-istunnolta
tutkittavaksi, jos mielisivät muka päästäksensä
Suomalaiseen seurakuntahan. Vaan koska tämä oli
beitetty heijän omaan mielivaltaansa, jos tätä
fahloivatten, eli ei, niin on arvattava ettei luos-

Tämä asetus saapi laillisen woiman, wasta 1848
wuuen alusta. Sillä tawalla on nyt wihtoinkin
Suo-men kieli, 700 wuotta Otuotin kielen orjuutessa oltuaan,
saanut ensimmäisen luonnollisen, niin kuin laillisenko
oikeutensa, jotta muuan osån wirkamiehistämme tät)»
tyy tästälähin osata maakieltänsä, kirjallisesti niinkuin
suuttisestikin, tiewollisesti että taijollisesti. <peäsem«
me sen tähen, tästä-puolin, kuulemasta saarnaa, ja
3umalan*palwelluksen toimittamistamme, piettäwänä,
selittämättömällä, ja meillen tuntemattomalla, kielen»
loikkaamisella; ja tulewaiset ajat, owat kerran ihmette»
lewinnä, meijän jo niin kauwan kärfineen tätä kielen
muukalaisuutta.

SEBähäinen on kyllä tämä woitto itekseen luet»
tawana, mutta aiwan iso merkityksessään; fillä se
toistaa armahamme hallituksemme jo oiwaltaneen
tätä kansallista ja henkellistä puutostamme, ja jo y»
hessä paikassa tätä auttaneen *). Toiwomme sen tähen
toella, mitä tässä on hywäk|i kahottu ykftstä wirka»
miehistä, toissa kertana, tulewan toifistakin kahott»
wakji; fillä warfinhan sekin on mahotoin ja sopimatofo,
jotta meitä maallisissa afioissa käytetään kielessäm»
me tietämättömiltä. Tuomarillen, ßääkärillen, üJiitta»
rillen, sanalla sanottu kaikillen wirkamiehillemme, heil»
le on sama tarwis osata suomea, kuin on meille hei»
jän palwelluksestaan; eikä jlitä ouk kyllä jos wähäi»
fen tätä melskoowat joka päiwällisessä puheessa, ellei»
wät taijak fttä perin-pohjin; fillä semmoifilta miehiU
tä on usseen syntynyt suuret hairaukset ja wiliityk»
fet, kuin owat luulleet meitä ymmärtäwänsä, eiwätkä
kuitenkaan ymmärtäneet, tahi jotka owat ymmärtä»
neet toista, toista myö.

takaan ollut meillen paljon apua; emmekä
tii-jäk jos lie milloinkaan tapahtunut, jott’ei
ummikko ruohtaiainen olisik laskettu peri-suo<*
malaiseenkin pitäjäseen, kielen puuttumattomuu*
tensa tähen.

*) Se oli näistä ja monesta muustakin tuumasta.
Suomen-kielen ja kansan hyväksi, joista jo 8ss»
Numerossamme tarkoitimme; vaan eipä vielä
nytkään ouk annettu meille lupaa kaikkia
ilmoitta-. maan mitä H. M. Armollisemme Keisarimme
kielemme puolesta, on suonut meillen hyväksi,
ennenkuin asia ennältääpi, laillisella julistamisella,
tulla kuulluksi. ^

Suomen Ihannes-Yhistys, josta 13ssä
Numerossamme mainittiin, on alamaisesti rukoillut
saahaksensa Hänen Keisarillisensa Korkeutensa, Aleksander
Aleksandrovitsch, ylimmäiseksi Pää-turvajaksensa.
Tähän on myöskin hänen Korkea Isänsä Cesa
revi t sch, Perintö-Ruhtinamme, armollisesti
myötisty-nyt, ja on poikansa puolesta kirjututtanut 50:teen
osakkaisuutehen, ja tänne Seuran Sanansaattajallen jo
lähettänyt 250 Ruplaa Hopeessa, suorittaaksensa silli
ensimmäisen vuuen maksuja.

j- , I»

DELSINMI8SA, c. a. Gottlund, 11940.

Imprimatur, G. Rein

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0078.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free