- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{20:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



K» 20.

Lauvantaina, 3C:na pai vana Touko-kuuta,

1846.

I.entoiehti ®uo’n<tf<tinfn, jiita
toi-MitetAiin joka pyhätniiiiiä I. invantaina,

Ëulon-j.ictiaii kello 5 Pti-punlella
•t c k in puu’ssa, 1’iilniqviHlin
kivimuurissa, Esplanadin pohjoispuoliimuaisea

kariin varrella, maksua täällä
Heisin-kissa yhen llupee Kaplan, vuuessa, ja
6 1 kop. puolessa; multa haettu pustin
kunta iiiuujnek, maksaipi vuosikerta
15 kop, ja puolen vuuen 9 kop. enäinpi.

Knulnttclemisia ja mnntaik
ilmoittamista, juta tallotaan pantuksi näihia
lehtihin, nt<iksa.i3kop. joka rati eli rivi,
johon luetaan nuoii arvolla5<)|iuust.tvife
Yksinäisiä Numeroita ei myyvä.

Huomenna, joka on Heluntai-päivä, saarnaa:

fauprtnnin Kirkossa: Aamu-saarnan, Pää-Rovasti,

Tohtori Crohns ( sekä Suomeksi että RuotiksiJ.–-

Ehtosaarnan, määrätty Kappalainen Blomqvist
f sekä Suomeksi että RuotiksiJ.

Benki-Varjeluksen Suomalais~Tark’ampuvaisten
Kirkossa: vara Pastori Lillström f SuomeksiJ.

Ensimmäisen Suomalaisen Miri-Väestiin Kirkossa:
Väestön Pastori Cajanus (RuotiksiJ.

Toisena Heluntai-päivänä, saarnaa:

faupunnin Kirkossa: Aamu-saarnan,
Kappalais’-Apulainen, Majistcri. af Enehjelm fsekä Suomeksi
että RuotiksiJ. — (Ehtosaarnaa ei pietäkj.

Benki-V arjeluksen Suomalais-Tark’ampuvuislen
Kirkossa: vara Pastori Lillslrön (RuotiksiJ.

Ensimmäisen Suomalaisen Aferi-VäestUn Kirkossa,
KfIestän Saarnaja, Vapaherra Rehbinder (SuomeksiJ.

Gluiutn mu mo, «ti f rt no, tietvollifiiuen ia
(iriatti-fuuen letvittämifeiji» Øuomenfin maaäfa.

ßu’imme (Suomen <9hteifTssä (Sanomissa, 103:ssä
Numerossa, Jg>aUitukfen Portugalin waliakunnassa.
Äsken sen asetuksen alustaneen, jotta saifiwatten,
pos-lilla, lahetteä paineluita kirjoja, ilman postirahan
mak-famatak. Tamä onki aiwan wiisas, ja hyöwyllinen,
«setus. ffllitäshän, jos fitä saattaifi muissaki maissa
toimeen ’i guulijlmme kyllä, jos tätä a liata
tarkeem-min tutkitaan, jokaisen löytäw.in sen luonnollisuutta
|a hyöwyllisyyttä. (Sillä miten paljon eikö monikin
hallitus kustetinak, wuoftttain, walaisiukfen
harjoit-tamisekfi ja lewittämisckjt, sekä t]lhaisemmessa että
«lhaisemmasjakin saäwi;ssä; mikjt ei fiitten
kaytettai-(tk tätäkin yksinkertaista keinoa, joka olift ykft niistä
waiknttawaifiminista, liijaksikin kuin se ei Kuumille
maksaitik niin mitään, kussa jo kuitenkin kerran löytyy
asetetut "raskas posti". «Monella (Seuralla, monella
tjkluuifellukin miehellä, on jo kirjoillensa posti-wapaus;
mutta eihän tiewot, ja taijot, onk aimemt ainoasti
»isftllen sääwyilien, eli wisftllen miehillen; onhan nc

mones|a maassa koko kansan omaisuus, ja yhteinen hen*
kellinen tarwis ja tawara. firjoiffa tacFoicettaifti»
maallista eli rahallista woittoa, niin ftlloinki oifi
koh-tuullinen, jotta Kuuaukin faift osuutensa tästä woi»
tosta, rahassa. 9Jiutta kuin nyt näillä haetaan
ainoasti tiewollista eli henkellistä woittoa, niin
mitenkä Otuunu fiinäkin lukift osuuttani i Äuin
nyt tähän wielä luetaan, jotta kirjallisuus meijän
maassa on warfin köyhä ja wähäinen, ja että fillä
on monta estettä ja wastusta wielä woitettawana,
että kirjanki kauppa on (Suomassa niin huonoilla afei«
tuillaan, etfei jitä tuskin löywykkäätt, jos 4:ssä eli
5:ssa isoimmasfa kaupumiissa, ja ctt.i maan laajuus,
ja kaukanaifuus näistä kaupunnista, tekööusfeen
ma-hottomakii jieltä saaha, ajallaan, kirjallifta ja tiewollifia
wiljellyk|Iä, niin hywä oijt jos meilläkin oli.fi semmoi*
nen asetus. (Sillä niin kuin meillä nyt on afian laita,
niin on kirjaUisuuen wiljellys, meissä, melkeen turha
työ; fillä jos monikin tahtoifl, ja ostaifi, hänen läm»
pöljiänsä, niin niillä ei ouk tilaisuutta niitä saaha
kafihinsak, kaukanatsuutensa tähen; ja tästä seuraapi
taas, jotta se on herin mahotoin, kirjoin toimittami»
sella, harjoittoo walaistuksen ja tiewollisuuen lewittä»
mistä, ilman omaa wahinkota, ja rahan että ajanki
nünettamistä. Toiwoi|tmme ison esteen näissä
toi-meissä woitetukfl, jos säätettäiflin e. m. että kaikki
unet (anki leikaamattomat) kirjat saattaift postin kautta
lahetteä mihin tahtoo; ja ellei tätä, niin jos
kuiten-kin oi(1 semmoinen asetus, jotta kaikillen (Suomalai*

jtllen kirjan-sepittäjöillen (författare) ja
kirjan-kustelltO-joillen (förläggare) di kirjan-toimittajoillen, annettai-

ftin lupa lahetteä tekemiänsä, postilla, kunnek waan
tahtoi|iwat, min woittaisimme wielä fitakin, jotta
sai-ftmme niitä kaupassa, myoneckjt, halwemmalla hinnalla,
kuin tähän asti.

<3os jiihen sanoi fi jokuu: se oifi mahollinen, jotta
wahmkollifiakin kirjoja tnlift tällä tawoin maassamme
mnparin-lewitetyk|T, niin se on joutawa ja tyhjä puheh;
fillä mitenkä semmoijla tässä loytyijT, kussa on mie*
Ien inlttajoita ja puheen pumlittajoita (censorer) jossa’
waan löytyykin kirja-pajoja. 3a kyllähän tätä muutenki
saattais monellakin tawalla estetyk|i.

2tøspa wielä fitakin esteef|t syytettäiflin, jotta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0079.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free