- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{21:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

PC» 21.

Lauvantaina, €:na pai vana Kesä-kuuta,

1846.

f.entolehti ®uont<tIdinén, jota
toimitetaan joka pyhätöinnä Lauvantaina,
ja uloR-jartfiau kello 5 ilta-puolella
Modlin puoissa, P.iluiqvistin
kivimuurissa, Esplanadin pohjoispuoliiniuaisen

kavun varrella, maksaa täällä
llelsin-kissa yhen llopee Kuplan, viinessä, ja
(ill kop. puolessa; inutta haettu jiostin
kautta intiuanek, maksaapi vuoni kerta
15 kop. ja puolen vuuen 9 kop. enäinpi.

Kuuluttelemista ja raiiutaik
ilmoittamista, jota tahotaan pantuksi näihin
leluihin, inuksau3kop. joka rati eli rivi,
johon luetaan nuun arvolla511 puustavia.
Yksinäisiä Numeroita ei myyvä.

Huomenna, joka on Kolminaisuuen-Sunnuntaki,
saarnaa :

Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saarnan, määrätty
Kappalainen Blomqvist f sekä Suomeksi eitä RuotiksiJ.

–-.Ehtosaarnan, määrätty Pal-vellus - Apulainen

Snellman (RuotiksiJ.

llenki-Varjelulcsen Suomalais-Tark’ampuvaisten
Kirkossa: vara Pastori Lillström (Suomeksi).

Ensimmäisen Suomalaisen Meri-Väcstön Kirkossa,
Väestön Saarnaja, Vapaherra Rehbinder (Ruotiksi).

Suomalaiset Pietarissa.

(Lisäksi 15:teen Numeron).

Suomessa saahan, niin kuin tunnetaan, kaikkia
halvalla hinnalla. Hienoja ulko-maan vaatteita, vaan
liijaksikin kahvia, josta Iässä maksetaan 150
pro-centia (veroksi) tulli-rahana, saapi siellä puolta
huo-kiammalla; ja sempä lähen saattaakin tämä mahotoin
voitto meijän urholliset naapurimme usseen kiusaukseen.
Hamburgista, ja muistakin maan-paikoista, tuloo
vuosittain Suomeen kaikenlaisia reissuvaisia
kaupus-telioila, joi 11* on näytteeksi monen-laatuisia
kauppa-kaluja, huokoiseen hintaan, joita tarjoittelooval
kaupaksi, vasta ajan päästä maksettavina; kullekin on
pantu vissi hinnan määrä ja aika, jollon on
käsitettävänä.

Tämmöisissä kaupoissa, saattaa Suomalaisten
rehellisyys näitä vieraalaisia, kaikesta vahinkosta,
vaku-tetuiksi; sillä jos kohta muuankin velkamies kääntyy
kellelleen (puhtaaksi rissutaan), niin tuloo vahinko
palkituksi, sillä petollisella voitolla, kuin tuottaavat
niistä toisista kymmenistä, eli viisitoista-kymmenistä,
kauppa-taloloista. Ne, jotka näitä kaluja ovat saaneet,
niin heijänki nyt täytyy saaha heitä, ajallansa,
myö-neiksi. Suomalaiset ovat itestään niin säästäväiset,
ja niin vähän tottuneet rahojansa hukuttamaan, jolta
vaatteenkaluja ostetaan varsin vähäisen *), ja kahviakin

•) Koi niini —

ainoasti vissi määrä; luettu muka neljännes naula,
kullenki pereenkunnalle *). Likimmäiset Venäläiset
taas ovat äväriäiset, halua ja rahaa heillä on kyllä.
Vaan siitäpä nyt on kysymys, mitenkä nämät
kauppa-kalut ovat sinnek saateltavia? Mutta löytyy
sii-henki keino, jota raja-suomalaiset ovat käyttäneet
voiton-hankkeeksensa; ja ottaavat tätä rohkeuella ja
taijolla toimittaaksensa.

Hyp kuormittavat vähän joukon malka-kärryjä,
ja valihloovat heihin niilä vahvimpia ja
tukevampia hevoisia. Malka-miehiä on heissä niin vähän
kuin suinkin mahollinen, jolta pääsisivät sitä
paremmin pakoon, jos heitä ahistellaisiin. Yön pimeyellä
lähestyy juoni pää-kaupunlia, vaan ei valta-tiellä,
mutta sivu- ja poski-teillä; monestikin heillä on yksi
tahi kaksi eillä-ralsastajaa, jotka seuvun ensin
tiijus-teloovat, ja erinomaisella huuvolla, tahi viheltämisellä,
lähellä olevaisen vaaran ilmoillaavat. Niin suljahtaa
(vcläiksen) juoni sivuitten Wiipurin tullia, Mustajoen
ylitek, eli vielä kauempaakin aina meren rannailse
Toisinaanpa kierteleeväl koko kaupunkin, ja tuloovat
vasta toisella, takimmaisella, puolella näkyvillen. Jos
on mahotoin lävitek päästäksensä (sisään tullaksensa)
niin otlaavat ite monta kertaa säkkinsäk olallensa,
ja, kantain sitä etemmäksi, heitteävät sen,
puheen-sak jälkeen, oikeelle paikalleen. Joa tulisi
tämmöinen juoni rajan-rataslajoilta seisautetuksi, niin
ilmoitetaan (ätä, samassa, kaikillen matkamiehillen,
ennen puhutulla viittaamisella, jollon heijän
ensimmäinen temppunsa (kokkauksensa) on koko juonensa
e-rilie tahoille mehtähän karkoittoo, (öinen toisesäk
pc-s räslä. Erin-kummaiscsti kiljuttua lähättäiksen ne
tähän jo tottuneet hevoiset, sinnek, sisimmäiseen
synkeyteen, juoksulla, minkä vaan jaksaavat; ja
kiijät-täävät niin kauvan kuin heissä henki kestää,
kun-nekka johon kuhun ojaan kaatuuvat, tahi takeltuuvat,
kuormansa kanssa, kiini, kahen puun väliin.
Rah-ti-miehet heilleävätlenki, puolestansa, köko juonesak
onnensa nojailen; hyökin ottaavatlen pakoonsa, ja pii—
loitteleiksen; joka myös usseen heilien luonistuu. Ra-

*) Luettaneenko tätä, päivässä, viikossa, kuukauessa,
vaiko vuuessa?

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0083.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free