- Project Runeberg -  Suomalainen Vuonna 1846 (N:o 1-23) /
{22:1}

(1846) With: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Pf» 22. Lauvanlaina, l?:nå paivana Kesä-huula, 1846.

f.t-utolelili ■•••t| i lif x. j itu tui-

fnitrtiixn jolta py hätöiniiä I.invant ’ini»,

iii ull>i*-.t.1 t •<■ II kellu 5 i tl-pll .|pl 1,1

f o. i, io |mo kk,i. I’ i Imqv ui Iii k i v
iniiiii-ri««a, Kxplaoailiu p,,li jiiMptioliiumaixeii

Huomenet, jo’, a on 1:nen Suniinntaki Jiulmi nais nuen
jüikeen, saarnaa:

Kaupunnin Kirkossa: Aamu-saarnan,
Kansa-Kiulut-lulltija, Mujisteri B’om (Suomeksi); määräily l’al-

vell us-Apulainen Snellman (/luotiksi J.–-Etilo-

taarnan, Kappuhiis’-Apulaille ti, Mujisteri af
Hne-hjelm (Huoliksi).

Ensimmäisen S ioinala’sen M’ri-Väestön Kirkossa:
Pufs-tön Pastori Cajanus (/tuoliksi).

Suomalaiset Pietarissa.

(Lisäksi viimeiseen Numeroon).

BJhkei Suomalaisia, näöllään, eikä ko*ollaan, paljon
eroilak, ulkonaisesi i, läslft läällä olevaisesi a kansasia
— lujaksikin lalvi-vaalleissaan — niin lieilii
kuitenkin, ensimmäisellä silnien-kaliteella, jo kaikittain
tunnetaan . Heijän maliottomal korkeet
kolm-korvai-get myssy’, telily ilveksen naimisia, ja heijän
taker-tavainen (jäykkä-luontoinen) suu-pulieensa, oval
heijän tunnusmerkkiänsä. Toki löytyy Suomalaisia
yllä-ympäriseen Pietarissa, elJVi ile Suomessakin, joi ka,
vaatteen-puvussa ja puheessaan, ovat jo niin
Wenäis-lyneel, jolla hei;ä| tuskin Weuäläisislä rajulelaan.
Tahomme kesken puheemme muislulloo, Tschudalaisen
tahi Suomalaisen kansa-kunnan, ylipäin sanottu,
o-sollavan mielen-taipumisiansa tämmöiseen liionoslaan
luopumisehen, tahi muuksi muullaillclemisehen *), ja

*) Sunokee meijän miehet, tokko teknis mielenne?
Tnnitaan kyllä immen, näistä hansoista
YVenä-jässä, vaipuu n -v» mitättömäksi; tm a n sen on
tehnyt heijän >Tiluinliisy/s, raakuus jn mielen
har-joitlamalluinnus, mulCei mieli-lahtonsak.
Jamuu-[ tenki, kuin ei suuret Hallituksetkaan ouk olleet
hyuit rasluun-senomaan valtaa IVenäjhn, mitenkä
siilien nämät, pienat, sinne tänne hajoitetut,
yksinäiset kansat, sen tekisivät? Sin ne k vaaja vaipuu,
kunnek nuija vaatii.

paljon )ii).)"f«i t ra nouvatlarieen venäläisyyttä, kuiil
.Moii^o’ilaislen ja Talarilaislen kansikunn.il. Niin e.
iii. ovat \V014trilaiiel ja Voi jakilaisel, epäilemäläk
ko!i!a kokon 1111 kasovia *): ilekkin heijän ki?li
häviää; Wenä-äi» uskoon ruvettuaan, läheslyi välien m-»ilå
liiemmäksi, kaikissa muissakin elämän laitoksissa, ja
kohta h -isiä ei muuta eneän tunnetak, kuin ainoasti
läniän vanhin käyneen pulisen, heijän miiinon olleen
meijän kansin vanliinmia. Samia 0:1 myös
sanottavana muutamasta osasia Morduinilaisten kansasta.
Vieläpä ile Sirjäniläiselkin, miss* eivät asuk yhessä,
itekseen; maila kussa oleskelooval W-nääisten
naapuruksissa, läheslyyväl näilä keviäs’i; niinpä myös
nämät heikommaiset Tschiivascliilai.snl, ja Tse Ii "remi
s-siläisel, kuUluuvatlen iklesäk, mielellään,
Wenäläi-siksi; ttoiivallaa vai VVenäläislen lajj.ia hiukssarisa
lei-kuullaa, j i käyvälten WenäIäisissä kauhtanoissa **),
kuitenkin lunnuslaavallen armotlomuutessansa, "heistä
nyi ainoasti syntyvän kehnoja venäläisiä; mutia jolla,
Jumalan avulla, vaslapäin, kunnollisiakin lulla
taitaisi". ***) K i se ouk oihmkaan epäiltäväinkään, jolta
suurempi osa nykyisestä Wenäjän maasta oli ennen
asullu kansoilta, jotka olivailen Tschuda laisesta
suku-perästä, niinkuin Mereläiscl, Muroaiilaiset,
Mescht-scheriläisel, Krivitschiläis"t, j. n. e. joi ka ajan-kululla
ovat mimlluneel Wenäläisiksi. Jo venäläisten
suullisestakin puheesta luultaan, siellä ja läällä, Iätä
heijän suku-peräänsä. Tämä heikompi ruumiillisuus,
vaikkVi manien ouk Suonalaisillen kuu’u/iinen,
Tschu-vaschilaislen pää ja silmät, niin myös kuin
rnnuta-mal jo vanhuuesla jälillen jääneistä lavoista,
saattaa-vai varmasti meitä siilien päätökseen, kuin on jo
Tarinamuksenki kaulia loistetlu. Sii.iä kussa kansa

") Milt’ei näytä k kuin Luganski lukisi tämmöisen
hevyl-mielisyyen heilien ansio >si.

**) Ei va t köhii n vaan IVenäläiset käynek näihen
toisien kauhtanoissa {pilkilläisissä nutuissa) niinkuin
kävelöövut heijän syntymä-maissakin. Kauhtana
(ka|tatt) näyllää olleen itälllistcn, liijo:’lenki
Tartu nla isien wi alleen -vi1 ria.

***) Tultu näillä sanoilla, tarkoiltaavat, joit’ eivät
kielensä puolesta o ale sei väitä venäläisiä.

kuvun värr-Iin. mik<ai täällä
Heisin-Li.xi ytieii II i|»pp Hii|ilm. tiiie-K*. ji

(il kup. |M|ule-oi 4; milli ||leila pn«tin
Ii iii.(•« ||| |||nek, ni,k<l’pi vnnikeit.»
13 kxp. ju pilaten v a.lea !) kap. eiiämpi.

liiiiliiltelemi iij 1 H|||ilt 1 k
ilmoittamilla jiti tilintain |i.iutnkii nä hi»
te itiliin, iu.ik^a >3kap. j >k 1 r iti eli rivi,
jollan I ael 1,111 11 a m ,1 rvol 11 5 ’puuntavia
Ykmuäiaiä N.i-.nuroitii ei myyvä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 20:33:28 2021 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suomala-46/0087.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free