- Project Runeberg -  Suomen Suuriruhtinakunta. Tilastollisia Tietoja Suomen Ensimäisen Yleisen Näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta /
2

(1876) Author: Karl Ferdinand Ignatius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Suomen ala on noin 6,800 maantieteellistä neliöpeninkulmaa
eli 375,000 neliökilometeriä. Tämä pinta on vallan omituista
laatua. Karttaa katsellessamme näyttää siltä kuin olisi maata ja vettä
huiskin haiskin sekoitettu. Nuo 135 peninkulman pituiset
merenrannat, varsinkin eteläiset ja lounaiset, ovat ikäänkuin rikki
leikatut niemiin ja lahtiin, ja niitä ympäröitsee vielä sen lisäksi välistä
usean peninkulman levyinen vyöhyke lukemattomia vähempiä
saaria ja luotoja, jota sanotaan saaristoksi. Muukalaisen on mahdoton
ilman luotsitta löytää tietä näiden eksyttävien salmien ja vuonojen
kautta, näiden saarien sekä veden-päällisten ja veden-alisten
luotojen välitse, jotka silmän kantamattomina leviävät hänen eteensä,
jahka hän lähestyy rantamaata. Saaristo kuvaa yleisellä tavalla
itse maata. Sen saaria vastaa täällä ylängöt, sen vuonoja ja
salmia alangot, joidenka pohjan vielä tavallisesti, varsinkin sisämaassa,
järvet täyttävät. Kun näillä järvillä matkustelet, voisit luulla
olevas saaristossa. Täälläkin on hairahuttava joukko saaria, joidenka
väliin vedet milloin supistuvat kapeiksi salmiksi, milloin leviävät
isohkoiksi, avoimiksi, toisinaan monen peninkulman pituisiksi
vuonoiksi. Luonto yksinänsä on iloisempi. Ulkosaariston paljaat,
autiot luodot ovat sisämaiden kulkuvesissä muuttuneet viheriöitseviksi,
metsäisiksi saariksi; ylängöitä peittää tummanvihreät havumetsät ja
rantamailla nähdään kyliä ja viljeltyjä aloja.

Järvirikkauden suhteen ei mitään maata Europassa, ei
kenties koko maan päällä, taideta asettaa Suomen rinnalle. Lasketaan
että järvet tekevät noin 12 % Suomenmaan pinnan-alasta. Tällä
ei kuitenkaan Suomen koko vesirikkautta ole likimainkaan
osotettu. Isomman laveuden kuin itse järvet, eli 20 % pinnan-alasta,
täyttää vesiperäiset suot ja nevat, joidenka kuivaamiseksi luonnon
ja ihmistyön vielä edellensä usean vuosisadan kuluessa tarvinnee
yhdessä vaikuttaa. Kun kartta silmien edessä tarkastelemme näitä
asioita, tulee itsestänsä se ajatus mieleemme, että Suomenmaa
ennen muinoin kokonansa on ollut peitetty vedellä. Se näyttää
nimittäin epätasaiselta, ei vieläkään täydellisesti kuivanneelta
merenpohjalta, jonka isompiin syvennyksiin tuo märkä alku-aine
enemmässä tahi vähemmässä määrässä on jäänyt jälille. Kansan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Thu Sep 22 14:33:15 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suurirusu/0006.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free