- Project Runeberg -  Suomen Suuriruhtinakunta. Tilastollisia Tietoja Suomen Ensimäisen Yleisen Näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta /
4

(1876) Author: Karl Ferdinand Ignatius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

syntyneet osittain jään tuomasta sorasta osittain meren-aalloista.
Merkillinen näistä selänteistä on varsinkin Salpausselkä, joka
kaarenmuotoisena ulottuu Joensuun kaupungin tienoilta pitkin Karjalan
järvien ja Saimaan kaakkoisia ja eteläisiä rantoja Lahteen saakka,
Päijänteen vesikunnan eteläisimpään päähän, josta se sittemmin
kääntyy lounasta kohden ja päättyy Hankoniemeen. Se on syystä
saanut nimen „Salpausselkä”, koska se on ikäänkuin salpaus
sisäpuolisen Suomen järville, joidenka vesijoukot vaan kahdesta kohden,
Imatran luona ja Keltin luona Kyminvirrassa, ovat voineet
murtautua sen lävitse ja valmistaneet itsellensä tietä mereen. Toinen
vähempi, järvien ja virtain useammin lävistämä selänne kulkee
hiukan pohjoisempana samaa suuntaa kuin tämä, Kesälahden ja
Parikkalan kautta, Saimaan nienten ja saarten ylitse Savitaipaleesen
ja niin edespäin länteen käsin Anianpeltoon. Se on epäilemättä
sekin syrjämoräni ja osottaa myöhempää sisämaisen jään rajaa
etelää kohden. Muut selänteet sisämaassa, joita luultavasti saapi
arvella jään sulaessa tulleesta vedestä syntyneiksi, kulkevat
enimmiten sitä pääsuuntaa luodepohjasta ja luoteesta eteläkaakkoon ja
kaakkoon päin, joka on omituinen sekä suurimman osan Suomen
järvien muodolle että myös sen vuorilajien sisärakennukselle eli
liuskoittumiselle.

Vaikka Suomen maa on epätasaista ja vaikka sen useimmat
ylängöt ovat ilmaperäisiä granitimöhkäleitä, ei kuitenkaan sovi maata,
jos pidetään lukua korkosuhteista, sanoa vuorimaaksi. Ainoastansa
pohjoisimmassa osassa eli Lapinmaassa löytyy mainittavan korkeita
vuoria. Korkein vuorenhuippu Haldefjäll eli Lapinkielellä
Haldischok, 4,235 Suomen jalan korkeuinen, sijaitsee luoteisimmassa
kulmassa rajalla Norjaa kohden ja kuuluu oikeastaan Skandinavian
tuntureihin. Maantieteellisessä katsannossa saattaa sanoa samaa
muistakin vuorenhuipuista sillä vähällä alalla Enontekijäisten
Lapissa, joka vaajan tapaisena pistää Ruotsin ja Norjan väliin. Sen
ulkopuolella ovat Pallastunturi (2,889 Suomen jalkaa),
Ounastunturi ja Peldooaivi, kaikki Lapinmaassa, korkeimmat Suomen
vuoret. Napapiirin eteläpuolella ei yksikään vuori pääse 2,000 jalan
korkeuteen ja sangen harvat edes puoleen siitä. Kuusamossa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Thu Sep 22 14:33:15 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suurirusu/0008.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free