- Project Runeberg -  Suomen Suuriruhtinakunta. Tilastollisia Tietoja Suomen Ensimäisen Yleisen Näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta /
5

(1876) Author: Karl Ferdinand Ignatius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tavataan vielä muutamia yksin 1,800-kin jalan korkuisia vuoria; mutta
eteläisempänä vuoret käyvät paljoa matalammiksi. Etelä-Suomessa
mitatuista vuorista on Tiirismaa Hollolan pitäjäässä, länteen päin
Lahdesta, korkein, vaikka se kohoaa vaan 772 jalkaa merenpinnan
yli. Sisä-Suomen keskikorkeus on ylipäänsä 350 à 400 jalkaa.

Paitsi vastamainittuja harjuja ei Suomessa löydy mitään
selvästi havaittavia ja säännöllisiä korkojaksoja eli vuorenselkiä.
Kartoilla merkityt harjut näyttävät ylimalkain eri järvi- ja jokikuntain
vesirajoja; mutta ovat toisinaan matkustavaiselle tuskin
huomattaviakaan. Suurin ja tärkein näistä korkojaksoista on Maanselkä,
joka eroittaa Jäämereen ja Pohjan lahteen laskevat vedet
toisistansa. Pohjoisempana seurattuansa Wenäjän puolista rajaa se
Möntönvaaran luona (64° pohj. lev.) Suomenselän nimisenä kääntyy
länteen päin ja sitten lounasta kohden, kunnes se Satakunnan ja
Pohjanmaan rajalla Sidebyn niemen ääressä vähitellen alenee merta
vastaan. Se on epätasaisen, ylängöitä ja vesillä täytettyjä laaksoja
olevan sisäisen Suomen pohjois- ja luoteis-raja sekä eroittaa tämän
osan maatamme alavasta ja tasaisesta Eteläpohjan rantamaasta.
Suomenselästä lähtee etelään päin kolme selkää, Savonselkä,
Hämeenselkä ja Satakunnanselkä, jotka eteläisimpänä yhdistyvät
Salpausselkään ja niin muodoin yhdessä eivät ainoastansa sulje
sisäpuolimaista Suomea, vaan lisäksi vielä jakavat sen kolmeen
hydrografillisessa suhteessa eroitettuun alavuuteen, joidenka syvimmät
pohjat Savo-Karjalan, Itä-Hämeen ja Länsi-Hämeen vesikuntain
järvet täyttävät.

Ensinmainittu näistä vesikunnista, johon kuuluu noin 120
isompaa ja monta tuhatta vähempää toistensa kanssa yhteydessä olevaa
järveä, yhteensä täyttäen noin 140 Ruotsin neliöpeninkulman
(likimmiten 16,000 neliökilometerin) vesi-alan, kokoaa vetensä
keskijärveen Saimaasen. Siitä vesi sittemmin syöksee mailmanmainiota
Imatraa — vedenpaljouden puolesta ehkä Europan suurinta koskea —
alas Wuokseen ja niin edespäin tämän joen kautta Laatokkaan.
Itä-Hämeen vesikunnan keskuksena on tuo 12 Ruotsin peninkulman
pituinen, leveimmältä kohdalta vaan 2,5 peninkulman levyinen
Päijänne. Sen vedet laskevat Kyminvirran kautta Suomen lahteen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Thu Sep 22 14:33:15 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/suurirusu/0009.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free