- Project Runeberg -  Suomen Suuriruhtinakunta. Tilastollisia Tietoja Suomen Ensimäisen Yleisen Näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta /
8

(1876) Author: Karl Ferdinand Ignatius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

8

joista sen vuoksi lämpöisiä tuulia puhaltelee syksyllä ja talvella. Se
onkin vaan talvisajan ilman-ala joka eroittaa Suomen itäisemmistä
maista saman leveyden-asteen alla. Sillä välin kuin
isothermanpy-kälät ovat melkein samat Suomelle kuin Arkankelin ja Aunuksen
kuvernementeille, käyvät sen sijaan isokheimanpykälät *) täältä
suoraan kaakkoa kohden, jonka vuoksi Oulun keskilämpöinäärä
talvis-aikana on yhtäläinen kuin Saratovan, Helsingin ja Turun
likimmi-ten yhtäläinen kuin Astrakanin. Tällä ei kuitenkaan ole sanottu,
ettei Suomen talvet ole kovia. — 30 °:n Cels. lämpömäärä 011
Helsingissä tosin harvinainen, mutta ei kumminkaan aivan tavaton
ilmaus, ja Torniossa sattuu jos ei vuosittain, niin ainakin muutamia
kertoja joka vuosikymmenen kuluessa, että elävä hopea
lämpömittarissa joksikin päiväksi hyytyy.

Toinen seuraus Suomen asemasta, meriä likeisestä asemasta
on että maa nauttii jotenkin runsasta sadetta. Helsingissä
tapahtuneiden vaarinottamusten mukaan on huomattu että keskimäärin 162
päivää vuoteensa on tuonut sadetta myötänsä. Sade on laskettu
20 Englannin tuumaksi vuoteensa. Ylimalkain tarvitsee Suomessa
vähemmin pelätä kuivuutta kuin liiallista sadetta. Useimmat
mitättömäksi menneet saclot ovat olleet seurauksia kylmistä ja
sateisista kesistä. Semmoiset viivyttiivät viljan tuleentumista pitkälle
syyspuoleen ja tekevät sen silloin välttämätönten hallain alaiseksi.

2. Puu- ja Viljelykasveja.

Jos viljelykasvit jätetään lukuun ottamatta — kenties vaikka
nekin luetaan — ovat puut taloudellisessa katsannossa Suomen
tärkeimmät kasvit. Niistä puunlajeista, jotka kasvavat isompina
metsinä, ansaitsee mainita:

Mänty (piiius sylvestris), Suomen tärkein ja yleisin puunlaji. Se
tavataan koko maassa paitsi ainoastansa kaikkein pohjoisimmissa
seuduissa, joissa se länsirajalla lakkaa Kelottijärven tienoilla (f>8" 30’)

*) Isokheiroa kreikankielestä lainattu sana, joka merkitsee yhtäläistä
kylmyyttä. Suom. muist.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 22:49:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/suurirusu/0012.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free