Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
24
tulen kanssa ja joilla sen vuoksi on arveltu olevan salainen voima
parantaa sekä ihmisten että eläinten tauteja. Ääretön joukko
kivikumpuja lukenee myös alkunsa tältä ajalta.
Suomalaiset jakaantuivat tänne tullessansa kolmeen
sukukuntaan Varsinaisiin Suomalaisiin, Hämäläisiin ja Karjalaisiin. Jos
jätämme sillensä muutamat vaillinaiset tiedot naapurikansain,
Ruotsalaisten ja Wenäläisten, aikakirjoissa keskinäisistä ryöstöretkistä,
olemme kaikkia historiallisia tosi-asioita vailla Suomalaisten
täällä-olon ensimäisiltä vuosisadoilta. Sitä vastoin löytyy tältä ajalta
tallella yksi jaloimpia runokokoelmia, joita mikään kansa on
sepittänyt, nimittäin Kalevala. Tämä runokokoelma, jonka Elias
Lönnrot kansan suusta ja sen majoissa on paperille pannut, sisältää
uskollisen kertomuksen muinaissuomalaisten jumaluus-opista,
koti-elämästä ja tavoista sekä kuvailee sitä siveyden-astetta, jolla ne
olivat ennen kristin-uskon tännetuontia. Ne harjoittivat jo silloin
maanviljelystä, merenkulkua ja kauppaa, valmistivat rautaa
muta-malmeista sekä olivat taitavia seppiä. Skandinavilaisissa
vikinga-saduissa suomalaisia miekkoja erittäin kiitetään.
Meren läheisyys vaikutti, että Suomen asujamet jo aikaisin
joutuivat yhteyteen Ruotsalaisten ja Pohjois-Saksan eli Hansan
kaupunkien kanssa. Kun edelliset olivat tulleet kristityiksi, lakkasivat
niiden ryöstöretket tänne, mutta sen sijaan Suomi pian muuttui
val-loitustuumien esineeksi, joita uskonnollinen uutteruus synnytti ja
jotka päättyivät niin, että Ruotsi voitti ja itseensä yhdisti meidän
maamme. Likimmiten kaksi vuosisataa (1157—1323) kesti taistelu
kristin-uskon ja pakanuuden välillä Suomessa. Kolme isompaa
ristiretkeä pitkillä loma-ajoilla, vuosina 1157, 1249 ja 1293, vahvisti
viimein edellisen opin voiton. Näkyviä muistomerkkejä näistä
risti-retkistä ovat vielä tänä päivänä Turun, Hämeenlinnan ja Wiipurin
vanhat linnat, jotka silloin rakennettiin uusien kristittyin
varjelukseksi ja pakanoiden kuritukseksi. Kukaties silloin samaankin
aikaan Ruotsalaisia muutti Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoille.
Mitä Ahvenanmaahan tulee, oli tällä saarella ruotsalainen väestö
jo pakanuuden aikana.
Ruotsiin yhdistettynä Suomen kansa tuli nauttimaan monta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
