Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
48
sen vuoret sisältävät malmeja, mutta nämä viimeksimainitut ovat
ylipäänsä vähän tuottavia. Suomen kraniiti on syystä kiitettyä.
Pyterlahden kraniitilohkimoista ovat muun muassa useimmat
Pietarin kaupungin muisto varjoiset rakennukset, valkamat ja sillat
saaneet rakennus-aineensa. Erittäin kaunista punaista kraniitia, kuin
myös marmoria, vuolukiviä ja ukonkiviä lohotaan Laatokan
pohjoispuolisissa paikoissa, esim. Impilahdella, Sortavalassa,
Ruskea-lassa y. m. Kalliimmista kivenlajeista tavataan malakiitia, vaikka
vähin määrin, Ilomantsissa. Kalkkia tavataan kaikissa maakunnissa.
Paitsi Suursaaressa olevia porfyyrilohkimoita sekä muutamia
ukon-kiven- ja kalkkivenlohkimoita, joihin viljelylupa on hankittu
tehtaiden uuninpeitteen- ja sekoitusaineen-tarpeita varten ja joissa vaan
ajoittain satunnaisia päiväpalkkalaisia työskentelee, ei kuitenkaan
löydy mitään muita viljelyn-alaisia kivilohkimoita maassamme.
Tämänlaatuista vuorityötä harjoitetaan nimittäin vielä paljaastansa
maanviljelyksen sivu-elinkeinona. Kalkkia poltetaan esim.
ylimal-kain ainoastansa omaksi tarpeeksi taikka kaupaksi lähimmissä
kaupungeissa. Mylly kivien valmistus Säkylässä ja Isojoella on niin
ikään katsottava sekin paljaaksi koti-askareeksi.
Metalleista löytyy Suomessa:
1. Rautaa. Tämän valmistaminen perustuu vaan
vähemmäksi osaksi vuorimalmeihin, koska Suomen rautakaivokset, jotka
melkein kaikki sijaitsevat maan etelä-osassa, ovat huomatut
vähemmin kestäviksi sekä paitsi sitä enimmältään huonommanpuolisia
malmeja sisältäviksi. Nämä kaivokset ovat siitä syystä vähitellen
hyljätyt, niin etttä vuonna 1874 vaan kahta semmoista viljeltiin,
nimittäin Kulonsuomäen kaivosta Pyhäjärven pitäjäässä Uudenmaan
läänissä ja Lupikon kaivosta lähellä Pitkärantaa Laatokan koillisella
puolella. Kuinka vuorensärky Suomessa on vähentynyt nähdään
seuraavista numeroista:
vuonna 1858 ..... 16 40,922
1859 ..... 14 29,680
1860 ..... 17 30,051
Viljeltyjen
kaivosten lukumäärä.
Saatua malmia
kippunnittain.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
