Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
vuonna 1861 . . . . . 17 26,917
n 1862 . . . . . 20 22,840
n 1863 . . . . . 12 20,864
11 1864 . . . . . 13 19,896
11 1865 . . . . . 9 13,160
11 1866 . . . . . 8 24,292
1867 . . . . . 2 8,115
11 1868 . . . . . 3 3,978
11 1869 . . . . . 2 4,620
11 1870 . . . . . 2 3,108
11 1871 ... . . 3 2,822
11 1872 . . . . . 3 6,450
11 1873 . . . . . 1 2,760
11 1874 . . . . . 2 2,715
Kotimaiset rautamalmit ovat siten vuosi vuodelta käyneet yhä
vähä-arvoisemmiksi maamme raudanvalmistukselle, joka vähitellen,
paitsi ainoastansa niissä rautaruukeissa, mitkä sijaitsevat läntisillä
ja lounaisilla rannikoilla ja* helpommin voivat saada vuorimalmeja
Ruotsista, 011 alkanut perustua järvi- ja suomalmeihin, joita suurin
määrin tavataan järviemme, soittemme ja rämeittemme pohjissa.
Järvi- ja suomalmeista jo pakanalliset suomalaiset osasivat
valmistaa rautaa. Malmi ylösotettiin haavilla merenpohjasta ja pantiin
sitten sysille sekä sulatettiin vähäisissä, väli-aikaisissa pajoissa, joissa
liekkiä ylläpidettiin isonlaisella palkeella. Tätä nykyä, kuu useita
suuria rautaruukkeja on toimeen saatu sisämaassa, on mainittu
raudanvalmistus la’annut koti-askareena olemasta, ja sitä harjoitetaan
itsenäisenä teollisuutena muiden enemmän tuottavien ja
ajanmukaisten työjärjestelmäin jälkeen. Suomen järvimalmin harkkorauta on
huomattu erinomaisen käytettäväksi teollisuuden tarpeisin, ja siitä
saadaan sangen hyvää kankirautaa. Järvi- ja suomalmeja
ylösotettiin seuraavat määrät
vuonna 1861 ..... 180,884 kippuntaa.
1865 ..... 232,429
8
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
