Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
50
vuonna 1870 ..........298,674 kippuntaa.
1871 ..........250,198
„ 1872 ..........389,298
„ 1873 ..........336,376
1874 ..........349,664
Järvi- ja suomalmit sanotaan kemiallisella tiellä syntyneiksi,
siten että useimmissa maamme vuorenlajeissa ja sorakerroksissa
ilmaantuva rauta vedestä, hiilihaposta ja happeesta liukenee sekä
jokien ja purojen taikka maan-alaisten kuljujen kautta viedään
laveilta aloilta järvien pinnalle, josta se vähitellen punamultana
laskeutuu pohjaan sekä yhdistyen mädänneisin eläin- ja kasvi-aineisin
muuttuu rautakarbonaatiksi (hiilihappoiseksi raudaksi) ja sitten
rautamalmiksi. Järvenpohjalla malmit tavataan eri muotoisina, osittain
epäsäännöllisinä möhkäleinä, osittain pieninä isomman haulin
kokoisina palloina («haulimalmina"), osittain ympyriäisinä, littiöinä,
tavallisesti markankappaleen suuruisina levyinä („rahamalmina") y. m.
Ne sijaitsevat useimmiten löysinä kerroksina, kunnaitten tahi
loi-vain harjuin muotoisina, yhden ja kukaties toisinaan monenkin
jalan paksuisina. Välistä ne ovat asettuneet koossa-pysyvän kovan
kuoren tapaisiksi ja tekevät silloin puustavia myöten
rautaperman-non järvenpohjaksi.
Missä suhteessa järvimalmien syntyminen ja enentyminen on
vuotiseen kuluttamiseen eli viljelemiseen, on tärkeä kysymys
Suomen rautateollisuudelle. Ne tiedot, jotka tästä ovat annetut
vuorihallitukselle eri sulatuslaitoksista, ovat keskenänsä jotenkin
riitaisia. Kahdeksasta sulatuslaitoksesta valitettiin 1874, että
malmivarat ovat nähtävästi vähentyneet, jota vastoin yhdestätoista muusta
ilmoitettiin, että semmoista vähentymistä ei laisinkaan ole voitu
havaita. Nuo eri tiedot saanevat selityksensä niistä erisuuruisista ja
erilaatuisista malmia tuottavista järvistä, joista eri sulatuslaitokset
ovat ottaneet malminsa. Ylimalkain saanee otaksua, että joka järvi
ennemmin taikka myöhemmin, kun sen malmivaroja kovasti
kulutetaan, voipi joksikin ajaksi tyhjentyä niistä. Malmia tuottavien
järvien ääretön lukumäärä Suomessa näkyy kuitenkin toiselta puolen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
