- Project Runeberg -  Suomen Suuriruhtinakunta. Tilastollisia Tietoja Suomen Ensimäisen Yleisen Näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta /
53

(1876) Author: Karl Ferdinand Ignatius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

53

vuonna 1866: 238, vuonna 1870: 197, vuonna 1872: 108, mutta
vuonna 1874 ei täyteensä 20 kippuntaa kasarivaskea.

Tinaa. Yhtä ainoaa tinakaivosta viljellään maassamme,
nimittäin Pitkärannan kaivosta, joka sijaitsee ihan likellä
samannimistä kuparikaivosta. Tinanvalmistus on ylimalkain ollut
vähän-läntäinen sekä, samoin kuin kuparinvalmistuskin, vähentynyt
vähentymistään. Vuonna 1862 valmistettiin 193, vuonna 1863: 387,
vuonna 1870: 99, vuonna 1871: 46, vuonna 1872: 25 ja vuonna
1873: 13 kippuntaa tinaa.

Hopeaa. Niitä hopeasuonia, joita vanhempina ja uudempina
aikoina on tavattu, ei ole katsottu viljelyn arvoisiksi. 1600-luvun
alulla löydettiin hopeasuoni Forsbyn luona Pernajan pitäjäässä. Se
sanotaan sittemmin sodan-melskeessä hyljätyksi, eikä sitä enää ole
voitu jälleen löytää. Sen olemassa olemista muistuttaa, paitsi
kan-sanpuheet, yksi Pernajan kirkossa säilytetty hopeakalkki ja
kalkin-kansi, jotka piirretyn päällekirjoituksen mukaan olivat ensimäinen
näyte tuosta saadusta hopeasta. Muut, lyhyemmän aikaa viljellyt
hopeakaivokset (esim. Degeröössä y. m. paikoissa) eivät tiettävästi
ole jättäneet mitään tallella olevia muistomerkkejä jälkeensä.

Kultaa. Vuonna 1868 Lapinmaassa keksi valtion
kustannuksella sinne toimitettu lähetyskunta kullansekaisia
lietynnäis-kerrok-sia Ivalojoessa, ei kaukana siitä kohden, jossa se laskee
Inarinjärveen. Kullan-huuhtolaitokset siellä ovat ainoat Suomessa, mutta,
päättääksemme tuosta pian vähentyneestä kullantuotannosta, ne
eivät luultavasti tule kauvan elämään, ellei muita, rikkaampia
kulta-kerroksia löydetä. Tulo huuhtolaitoksista teki:

Huuhtokultaa
grammia.

vastaavaa
naulaa.

1870 ............19,137,06 45,02

1871 ............56,692,05 133,37

1872 ............55,074,25 129,56

1873 ............32,047,40 75,39

1874 ............22,593,50 53,is

1875 ............16,978,so 39,94

Summa 202,522,56 476,43

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 22:49:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/suurirusu/0057.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free