Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
63
Tornion, Kemin, Oulun, Kokemäen, Kymin ja Wuoksen jo’issa.
Pyynti tapahtuu osittain jokiin rakennetuilla padoilla, osittain
nuo-tanvedolla. Laatokassa pyydetään talvella, ennen kuin meri menee
jäähän, koukkureivillä erinäistä lohen toisintolajia, joka harvoin
pääsee enemmän kuin 15 a 16 naulan painoiseksi, mutta on lihava ja
hyvänmakuinen. Täältä, kuten myös Kymiltä, on vanhastaan
totuttu viemään lohta tuoreena ja jäähän pantuna Pietariin. Muissa
lohenpyyntipaikoissa tavara tavallisesti on pantu suolaan, joka
paljon on vähentänyt sen arvoa.
Järvien kaloista lienee, niihin määriin katsoen, joita näistä
saadaan, etupäässä mainittava muikku (Coregonus albula), joka
kala sisämaan väestön taloudessa on saman-arvoinen kuin silakka
rannikkolaisten. Muikunmätiä myydään suurissa määrin Helsingin
kauppatorilla ja muissa isommissa kaupungeissa sekä on hyvin
mielitty tavara. Muista kaloista, joita lukuisammin tavataan osittain
saaristossa, osittain järvissä ja jo’issa, ovat mainittavat ahven (Perca
fhiviatilis), hauki (Esox lucius), kuha (Lucioperca sandra), lahna
(Abramis brama), säynäjä (Idus melanotus), särki (Leuciscus
ruti-lus), ankerias (Anguilla vulgaris), nahkiainen (Petromyzon
fluviati-lis), made (Lota vulgaris), mullo (Trutta lacustris ja Trutta fario),
kammelias (Platessa flesus) y. m. Näitä kalanlajeja saadaan
osittain ongella, osittain verkoilla, rysillä, merroilla ja katiskoilla.
Kalastusta harjoitetaan tavallisesti ainoastansa maanviljelyksen
sivuelinkeinona, mutta se jättää kuitenkin päälle oman tarpeen
aimolli-sia määriä myytäviksi kaupungeissa.
Tätä nykyä on mahdoton edes likimainkaan ilmoittaa
Suomessa saadun kalan vuotuista määrää ja rahan-arvoa.
Tulliluctte-loista nähdään vaan, että tämä saalis on joka vuosi tuottanut
enemmän kuin kotona tarvitaan ja että enemmyys on viety Ruotsiin ja
"VVenäjälle. Niinpä ulosvietiin näihin maihin
vuonna 1874. vuonna 1875.
Tuoreita kaloja ja eläviä sumpuissa,
leiviskää........... 103,944 182,467
Suolattua lohta, tynnyriä..... 1,346 1,491
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
