- Project Runeberg -  Suomen Suuriruhtinakunta. Tilastollisia Tietoja Suomen Ensimäisen Yleisen Näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta /
77

(1876) Author: Karl Ferdinand Ignatius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

77

valmistettava 13 luodin hienoiseksi l/8 luodin myönnetyllä
sekoitus-vaiheella. Edellämainitut kullan- ja hopeanmäärät osottavat
vuoren-puhtaan eli alkupuhtaan kullan ja hopean osia semmoisessa
sekoituksessa, jossa kokonaisuus otaksutaan edellisen metallin suhteen 24
karaatiksi 12 graaniksi ja jälkimäisen suhteen 16 luodiksi. Vuosien 1850
ja 1870 välillä oli vuotinen määrä kontrolleerattua kultaa 1395 ja
2551 luodin vaiheilla sekä hopeata 20,076 ja 60,398 luodin
vaiheilla.

Tinanvalamista, joka ennen muinoin oli voitollinen ja tärkeä
elatuskeino, harjoitetaan tätä nykyä tuskin nimeksikään sitten kuin
on laattu tina-astioita ja -kaluja käyttämästä. Monta vuotta kuluu
sen tähden ennen kuin kontrollivirastoon lähetetään jotakin tästä
metallista tehtyä kruunattavaksi.

Epäjalojen metallein valmistelemista varten löytyy useissa
kaupungeissa tehtaita, joista isommat melkein ovat konepajain
tapaisia ja vähemmät sitä vastoin toisinaan nimeksi vaan eriävät
hantvärkeistä. Tehtaaston-johtokunnan kertomusta myöten luettiin
vuonna 1873 maassamme 16 semmoista tehdasta, sekä paitsi sitä
kaupungeissa 20 läkkiseppä-, 28 keltavalaja-, 54 kupariseppä-, 4
peltiseppä- ja 80 seppämestaria. Maaseudulla löytyi ilmoituksen
mukaan sanottuja kantvärkkäreitä seuraava määrä: 1 läkkiseppä,
G keltavalajaa, 7 kupariseppää ja 1508 seppää, kaikki paitsi
kisällejä ja oppilaita. Muuten taonta on hantvärkki, jota suomalaiset
ikivanhoista ajoista asti ovat tunteneet. Paja kuuluu sen vuoksi
monessa paikassa vielä nytkin niiden tarpeellisten rakennusten
joukkoon, joita pitää olla itsekussakin hyvästi varustetussa talossa.

Hienoa taontaa harjoitetaan yhteydessä useiden rautaruukkien
ja konepajain kanssa. Hyvin-ansaittua mainetta ovat erittäinkin
Fiskarsin hienot takeet nauttineet, joita laadun suhteen on voitu
asettaa parhainten ulkomaisten rinnalle. .

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 22:49:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/suurirusu/0081.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free