Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Esipuhe
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
liittämällä tavallisia päätteitä -e, -a ja -are, -ast, niin on käytetty
seuraavanlaista merkitsemistapaa: afundsam, -mme jne., joka
tietää, että kaikkien noiden päätteiden edessä on
kaksinkertainen mm.
Verbien taivutus on ilmoitettu päätteillä, jollei verbi kuulu
ensimmäiseen konjugatsiooniin, jolloin lyhyyden vuoksi on vain
pantu ykkönen 1 verbin jälkeen; esim. brinna, -er, brann,
brunno, -e, -it, -en, brinn!, mutta kalla 1, eikä kalla, -ar,
-ade, -at, -ad; jos yhdistetty verbi kuuluu muuhun kuin
ensimmäiseen konjugatsiooniin ja taipuu samoin kuin perusverbi,
niin on ainoastaan viitattu tähän; esim. afbedja (ks. b.)
merkitsee: afbedja (katso bedja verbin taivutusta).
Epä-yhdistykset on siten merkitty, että on pantu tavausmerkki prefiksin ja
perusverbin väliin; esim. ut-taga 1 lähteä marssimaan, ilmoittaa
käytettävän sekä uttåga että tåga ut; jos taas tosiyhdistyksellä
on toinen merkitys kuin epä-yhdistyksellä, niin tämä on ilmoitettu
esim. seuraavasti: „af-lägga (ks. l.) panna l. jättää pois; afl.,
suorittaa“, jolloin afl. tietää, että merkityksessä suorittaa
käytetään ainoastaan aflägga eikä lägga af.
Sulkumerkkeihin on pantu semmoiset taivutusmuodot, joita
harvoin käytetään; esim. (as l. ase, -n) asar; grin, -et, (=);
loj (neutr. -t); bispringa, -er, (-sprang), -sprungit.
Sanojen merkityksen ilmoittamisessa on tavotettu suurinta
lyhyyttä mutta samalla tarkkuutta; alussa noudatettiin tässä
suhteessa Hahnsson’in sanakirjaa niin kauas kuin se ulottuu,
muuten on yleensä seurattu Ahlman-Forsman’in sanakirjaa, kuitenkin
aina pitämällä Dalin’in selityksiä silmällä; ja yleensä on
merkitysten samoin kuin sanavarojenkin suhteen annettu niin vähän
sijaa kuin mahdollista meidän maassa käytetyille
murteellisuuksille, koska toimittajan mielestä Ruotsalaisilla yksin on
sananvalta asioissa, jotka koskevat ruotsin kirjakieltä.
Toimittaja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
