- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
449

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - L - längs ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

län

449

lär

tiden) tuonnempana, (senare)
myöhemmin; l. fram i boken tuonnempana,
edempänä kirjassa; l. ^ ulompana,
ulommaksi; l. åt söder etelämpänä,
etelämmäksi; l. (tid) kauemmin; dröja l. än
vanligt viipyä tavallista kauemmin; gå
l. mennä kauemmaksi, edemmäs,
pitemmälle: jfr långt,
längs adv. o. prep. (jtk) pitkin; (utmed)
myöten; (utejter längden) pitkinpäin,
-puolin, pitkittäin; segla l. kusten
purjehtia rannikkoa pitkin, myöten; såga
ett trä l. efter, med, åt sahata puu
pitkinpäin, -puolin, pitkittäin; smyga l.
gärdesgården hiipiä aitaa pitkin, aidan
viertä, kuvetta; vägen går l. floden tie
käy pitkin jokivartta; l. vägen pitkin
tietä, (invid) tienvarrella, -efter,-med

0. -åt se längs.

längst 1) a. superi, pisin5; i det I—a (så
länge som möjligt) niin kàuan kuin
suinkin (mahdollista); 2) adv. kauimpana,
(på fr. „vart") kauimmaksi; (om tid)

1. i norr pohjoisimpana; l. ifrån
kauim-paa; l. uppifrån norden (från den
avlägsnaste) perimmästä pohjolasta; /.
före detta jo ammoin aikoja sitten.

längt|a I ikävöidä, ikävöitä3; l. att komma
hem ikävöidä, halata^ (päästäkseen,
toivoa kotiin; /. efter ngn ikävöidä jkta,
(att få se, träffa) ikävöidä nähdäkseen,
tavatakseen jkta; l. efter nyheter
ikävöidä, ikävällä odottaa* uutisia; jag
l—r att få höra (har lust) tekee mieleni
kuulla;" kuulisin mielelläni; (önskar)
haluaisin kuulla; med l—nde blickar
(lystna) halukkain katsein, silmin, -an: en l.
ikävöiminen, ikävöinti3*, ikävä;
(saknad) kaiho, kaipuu; (lust) halu; jag
brinner av l. minulla on haikea halu;
minä ikävöin, haluan kovasti; l. efter
ngt jnk ikävä, kaiho, halu; l. efter
njutning na,utinnonkaiho, -halu; (-s|full
kaihomielinen; kaihokas*, kaihoisa;
med l—a blickar kaihokatsein, -silmin;
-s|fullt adv. kaihomielin),
länk -en -ar (ring) rengas*; (ögla)
sil-mus2; (led) nivel; (fig.) (föreningsband)
side*; (lem) jäsen2; dra huvudet genom
I—en (fig.) vetäytyä*, luikertaa*,
pujahtaa* pois. -a \ (kedja) kytkeä; (fig.)
(styra, leda) ohjata, johdattaa*; (rikta)
suunnata*; (vända) kääntää*; l. i hop
kytkeä yhteen, toisiinsa; l. talet på ngt
annar johtaa, suunnata, kääntää puhe
toisaalle; Gud l—r våra öden Jumalalla
on onnen ohjat; /. sig (rätta sig) mu
kaantua* (efter ngt jnk mukaan, jhk),
(råka) sattua*; det l—r sig icke illa sepä
Canneiin, Ruots.-suomal. sanakirja -— 29

sattuu, (lämpar sig) soveltuu hyvästi,
-fjäder (skom.) onterojousi2, -koppling
nivelkytky. -kula vitjakuula. -kätting
kisko-, nivel vitjat (-a2), -stycke (skom.)
onteroinen. -stång ohjokanki*.
läns a. ob. tyhjillään (oleva); tyhjä;
pumpa, l. pumputa tyhjilleen, tyhjäksi;
l. på ftgrtypityhjä jstk. -a 1. 1) v.a.
tyhjentää*; 2) v. n. (om pump) korskua;
/. undan för vinden (sj.) purjehtia*
pe-räntakaista, myötäistä; lenssata.
läns| a 2. -an -or (för stockflotta) puomi3,
läns| adel läänitysaateli4. -agronom m. fi.
se läneagronom o. s. v. *ed 1 äänitys vala2,
-herre lääniherra2. -indelning läänijako*,
-karta lääninkartta2*. -man nimismies;
(byggn.) murrin3*, murtosauvä2;
(-s|-distrikt nimismiehen-piiri3; -s i tjänst
nimismiehen-virka2*).
länsning -en (sj.) tyhjennys2; perän takais-

purjehdus2, lenssaus2.
länsplikt -en -er läänitysvelvollisuus3, -ig

-t läänityksenalainen.
länspump -en -ar tyhjennyspumppu*.
läns jrätt läänitysoikeus3. -ting
läänin-käräjät (-ä3).
länstol -en -ar nojatuoli3,
läns! veterinär läänin-eläinlääkäri4, -vis
adv. läänittäin. -väsen läänityslaitos2,
-järjestelmä,
läntä -an -or (sj.) nostoköysi**.
läntagare -n = lääninsaaja, lääniläinen.
läpp en -ar 1) huuli2; hänga l. olla huuli
lerpassa, lerpallaan, lerpassa huulin;
(fig.) olla alla päin, (vara ond) olla
nyreissään; falla ngn på I—en olla jkn,
jklle mieliksi, mieleen, jksta mieleen;
jag har det på l—arna (fig.) se pyörii
kielelläni; det skall icke komma över
mina l—ar (fig.) siitä minä en hiisku,
hiiskahda (sanaakaan); 2) (sj.)
lörppä-lamppi3*, läppä*, -blomstrig -t (bot.)
huulikukkainen, -formig -t huulimainen,
-ja I latkia, lakkia*; lipiskoida; (smaka
på) maistella: l. på allt (fig.) koetella*,
(vårdslöst göra) hutiloida kaikkea, -ljud
huuliäänne*.
lär se lärer.

lär I a 1. II1 (undervisa) opettaa*;
(ådagalägga) osoittaa*, (visa) näyttää*;
(inhämta kunskap) oppia*; l. ngn (att)
skriva opettaa jkta kirjoittamaan, jklle
kirjoitusta; l. ngn ett språk opettaa jklle
jtk kieltä; l. ngn. att vara flitig opettaa
jkta olemaan ahkera, ahkeraksi; l. ngn
av med en ovana (avvänja ifrån)
totuttaa* jkta, saada jku pahasta tavasta
(luopumaan); Z. ngn en osed opettaa
jkta pahalle tavalle; jag skall l. honom

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/0457.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free