- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
656

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - R - riktavdelning ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

rim

* 656

rim

hoitus jklle; kehoittaa* jkta;,r—s
kääntyä*, suuntautua*; kohdistua; r—d
kääntynyt, suuntautunut; kohdistunut;
r. in (ngt) suunnata*, (passa) sijoitella*,
asetella* (jk jhk); (göra rak) oikaista4;
" (ställa på dess plats) panna
kohdalleen, paikoilleen, -avdelning (mil.)
johto-osasto2. -hyvel suoritus-,
suuntaus-höylä. -höjd tähtäyskorkeus3. -ig -t -are
oikea4; en r. beskrivning oikea,
(sanningsenlig) todénperäinen kertomus; det
är r—t, att du on oikein, (på sin plats)
paikallaan, että sinä; en r. bonde oikea,
(ram) aito (ob.) talonpoika; han är eri r.
odåga (stor) hän on aika (ob.) heittiö;
hän on vasta heittiö;
het -en oikeus3;
todenperäisyys3; oikeaperäisyys3: [-avskriftens r. bestyrka jäljennöksen
todistavat oikeaksi; r—en av ngt kan bevisas
jk voidaan todistaa oikeaksi; det här
sin r. se on todellakin ^liin; (träffar det
rätta) se osuu oikeaan; -t adv. oikein;
(alldeles) ihan,ganska r. aivan oikein;
r. egen oikein, iki, ihka oma], -linje
suuntaviiva2, -ning -en -ar (riktande)
kääntö** kohdistus2; suuntaus2;
tähtäys2; suoritus2; (linje, sträckning)
suunta*; i vilken r. mihin suuntaan? gå i
sned r. mennä vinoon (suuntaan); i r.
mot söder (åt) eteläänpäin; yttra sig i
samma r. puhua samaan suuntaan;
ett uttalande i samma, sådan r. saman-,
sensuuntainen lausunto; ett yttrande i
motsatt r. päinvastaiseen suuntaan
käyvä lausunto; de skilda r—arna inöm
denna vetenskap tämän tieteen alalla
tavattavat eri suunnat, -platta
ojennus-laaka2*, -levy, -punkt tähtäyspiste,
-«kohta*, -skruv suuntausruuvi3,
-ställning suun taus teline,
rim 1. -met =’ (i vers) sointu*,, riimi3;
manligt r. urossoiritu*; yksitavuinen
sointu; ord på r. loppusointuiset sanat;
det är utan r. och reson, (fig.) siinä ei
ole pontta eikä perää; se on aivan
tolkutonta; siinä ei ole tolkkua ollenkaan,
rim 2. -m et se rimfrost,
rim [bokstav;" riimi-, sointukirjain3. -fall

sointu-, loppuvaste.
rim! frost huurre*, kuura, härmä; betäckas
med r. mennä, käydä huurteeseen,
kuuraan; vara betäckt med r. olla
huurteessa, kuurassa. : frusen -et -na
huurteessa, kuurassa oleva; huurteinen,
kuurainen, härmäinen.
rim| fyllning soinnun-, vasteentäyte*.
-krönika riimikronikka3*. -lek
sointu-sanasilla-olo; leka r—en olla sointu-

sanasilla. -lexikon riimi-,
sointu-s«na-kirja2.

rimlig -t -are laadullinen, säällinen;
(möjlig) mahdollinen; (billig)
kohtuullinen, (antaglig) otollinen,
hyväksyttävä; (sannolik) todennäköinen;
ett r—t pris laadullinen, säällinen,
kohtuullinen, otollinen hinta; en r.
sammanställning mahdollinen yhdistelmä;
ett r—t skäl otollinen, (förnuftigt)
järjellinen syy; det låter r—t nog se tuntuu
jotenkin* hyväksyttävältä,
todennäköiseltä; är det r—t att begära så mycket
onko laadullista, säällistä, laitaakaan
vaatia niin paljon? -en adv. se
rimligtvis. -het -en laaduliisuus3,
mahdollisuus3; kohtuullisuus3; otollisuus3,
hyväksyttävyys3; todennäköisyys3; det
är ingen r. se on peräti laadutönta,
mahdotonta; siinä ei ole mitään
suh-taa; är det r. och reson onko se laitaa!
-t adv. laadullisesti, säällisesti o. s. v.:
ljuga /’. valehdella säällisesti; pitää*
suhta valehdellessa (an);
vis adv. [-laadullisesti, säällisesti o. s. v.; (möjligen)
mahdollisesti; (på ett eller annat säti)
tavalla tai toisella; (på ngt sätt)
jollakin tavalla; det kan icke r. vara sant
se ei voi mitenkään olla totta; jag kan
ej r. begära mera minä en voi
kohtuudella, mitenkään pyytää enempää],
rimma 1. 1,1) (vara rimfruseh) olla
huurteessa, kuurassa; det r—r på
marken vetää maan huurteeseen, kuuraan;
2) (rimsalta) riimisjuolata.
rimmja 2. I (göra rim) sepitä3 sointuja/
riimejä; riimitellä*; (utgöra rim) olla
loppusoinnussa; sointua* vasteeksi; r.
på ett ord löytää* sanalle sointuvaste;
r—d loppusointuinen; loppusoinnussa
oleva; det kan jag ej r. tillsamman (fig.)
sitä en saa yhteen sointumaan; sitä en.
saa sopusointuun, yhteen soveltumaan;
r. sig sointua*; (passa tillsamman)
soveltua* yhteen; (gå an) käydä laatuun,
päinsä; ett sådant uppförande r—r sig
icke semmoinen käytös ei sovellu, ei
käy laatuun, päinsä, -are -n = sointu-,
riimiseppä*; säeseppä* -eri -et -er
sointu-^ riimi-, säeseppyys3, -sepintä2*;
(diktförsök) runo tekele,
rimsa -an -or se remsa,
rimsalt^ I suolata ohuelta; panna
riimi-suolaan; puoli-, riimisuolata; r—d
puoli-suolainen, riimisuolainen.
rim|slat loppusointu*, -smidare o.
-sni-dare se rimmare. -snid eri \se rim m eri.
ring -en -ar (krets) piiri3, kehä; {av
metall o. d.) rengas*; (finger-) sormus2;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/0664.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free