- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
750

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - skäl ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ska

721

ske

re t -(-är), -gräs (sagittaria) keiholehti*.
-stol se skäkta. 3. -kniv vidin0*,
vitiö-veitsi2, lipsuinmiekka2*. -ning -en lih
taus2, vitominen. -trä se skäkta 3.
skäl - et ~ 1) (väg-) tienhaara2, -risteys2;
(i vävränning) tiuhta2*; 2) (orsak) syy,
(grund) peruste; (motiv) vaikutin3*;
(anledning) aihe; (billighet) kohtuus3;
anföra sina s. esittää, ilmoittaa syynsä;
på anförda s. esiintuotujen perusteiden
nojalla; giva s. för sin mening tuoda
esiin mielipiteensä perusteet, syyt;
perustella mielipidettään; taga s, kuulla,
hyväksyä syitä; han tager ej s. hän ei
ota järkisyitä kuullaksensa; giva och
taga s. esittää ja myöntää syitä; med
allt s. täydellä syyllä; man har s. att
tvivla on syytä epäillä; täytyy epäillä;
s. till förhöjning korottamisen aihe; av
vilket s. mistä syystä? jag har s. att vara
nöjd minun on syytä olla tyytyväinen;
utan s. suotta, syyttä, aiheettomasti;
icke utan s. ei (ilman) syyttä; hyvällä
syyllä; på goda, giltiga s. hyvien, päte
vien syiden nojalla; det har goda s. för
sig siihen on pätevät syyt (olemassa);
sillä on pätevät syyt puolellaan; giva
s. för den förmodan antaa aihetta
siihen luuloon; därtill har jag intet s. sii
hen minulla ei ole mitään syytä,
aihetta; det har sina s. siihen on syitä,
syynsä; han gör s. för sig (fig.) hän
pitää puolensa, tekee tehtävänsä; han
gör s. för namnet hänellä on nimi miestä
myöten; on mies jos nimikin; mies
vastaa nimeään; det kan man med s.
fordra sen voi kohtuudella vaatia;
svaga s. heikot syyt, (bevis)
todistukset; förvunnert med fulla s. täysillä
todistuksilla syypääksi näytetty; är
det skick och s. (förnuft) onko se laitaa?

skälig -t (giltig) syihin perustuva;
pätevä; (billig) kohtuullinen; s. orsak
pätevä syy; finna s—t nähdä
kohtuulliseksi; (på skäl grundat) nähdä,
huomata syytä olevan; s—t pris
kohtuuhinta. -en adv. (billigtvis) kohtuudella;
(någorlunda) jotenkin, jokseenkin,
jol-tifcesti; 5. stor kohtuullisen, (tämligen)
jotenkin, jotakuinkin, jokseenkin iso.
-het - en pätevyys3; kohtuullisuus3, -t|vis
adv. kohtuudella.

skälkäpp -en -ar (väv.) tiuhtavarpa2*.

skäll -t (om mjölk) hapahko2, kilappa3*,
myrtynyt.

skälla t. -an -or kello, tiuku*; (bjällra)
kulkunen.

skälla 2. II1 haukkua*; s. på ngn hauk-

kua jtka; s. ngn jör tjuv haukkua jkta
varkaaksi.

skäll|gumse kellokaula-pässi8, -jäärä, -ko
kellokas* (lehmä), kellolehmä.
skällsord -et = haukkumasana2,
skälm -en -ar veitikka3*; (skojare)
veijari4; (skurk) konna, roisto; edra s—ar
senkin veitikat, konnat, roistot! tjuvar
och s■—ar varkaat ja roistot, konnat,
-aktig -t -are veitikkamainen; (skurk-)
konnamainen; ( het - en - er
veitikkamaisuus3; -t adv. veitikkamaisesti), -sk -t
-are se skälmaktig, -stycke (svekfull
handling) koiruus3, konnankoukku*;
(upptåg, spratt) kuje, kepposet (-onen),
tepposet (-onen); göra ngn ett s. tehdä
jklle kepposet, tepposet; på s.
kurillansa). -unge pieni2 veitikka3*,
skäl|sticka o. -trä (väv.) tiuhtavarpa2*.
skälv|a 1. -an -or se frossa, -a 2. Il1
(darra) väristä4, vapista4, tutista4;
värähtää*; (huttra) värjöttää*; (skakas)
täristä4; järistä4; s. av köld väristä,
värjöttää vilusta; s. av fruktan vapista,
vavahtaa* pelosta; komma att s.
vapisuttaa*, värisyttää*; jorden skalv maa
tärisi, järisi, -ning -en -ar väristys2,
va-pistus2; värähdys2, vavahdus2;
(skakning) tärinä2, järinä2, -o|sot (föråldr.)
se frossa.

skämma 1) II1 pilata, (fördärva)
turmella; hettan har skämt köttet kuumuus on
pilannut lihan; bliva skämd pilaantua*»
turmeltua*; s. bort hemmoittelemalla
pilata; s. bort med mat pilata ruoalla;
s. ut häpäistä4; .9. ut sin släkt häpäisty4
sukunsa; olla häpeäksi suvulleen;
fattigdomen s—er ingen köyhyys ei ole
kellekään häpeäksi; han s—er ut andra
med sin flit hän häpäisee muut
ahkeruudellansa; s. ut ngn (svärta) mustata
jkta; s. ut sig häpäistä4 itsensä; 2) s—s
(blygas) hävetä*; s—s för ngn hävetä
jkta; jag s—es att begära en kehtaa
pyytää, minua hävettää pyytäminen,
pyytää; man s—s hävettää; s—s ögonen ur
sig hävetä silmät päästänsä; skäms du
icke etkö häpeä! fy, skäms hyi, häpeä!
skämt -et — pila2, pilanteko*; leikinlasku,
-teko*; leikki3*; det är bara s. se on
paljasta pilaa, leikkiä; på s. piloilla,
leikillä; pilan piteiksi; jag gjorde det
på s. tein sen piloillani, pilan
vuoksi;-s, åsido, utan,s. pilaa puhumatta, pilat
sikseen, totta puhuen; det löper ej av
med s. siitä ei päästä leikin teolla; (pop )
siitä on leikki kaukana; slå tili s,
pistää pilaksi; kääntää*, lyödä leikiksi, -a
I puhua pilojà; laskea pilaa, leikkiä,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/0758.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free