- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
755

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - slag ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

sia

755

si i

60 si. i. minuten valtasuoni tykyttää 60
kertaa minuutissa; s. på s. hördes
kuului jyrähdys toisensa perään, jyräys
jyräyksen perään; s. i s. (oupphörligt)
herkeämättä; yhtä mittaa; slå s. (drilla)
visertää*, livertää*; s—et vid Lappo
Lapuan tappelu; det var ett svårt s. för
honom (fig.) se oli hänelle kova isku,
kolaus2; 2) (sjukdom) halvaus2; få s.
saada halvaus; tulla halvatuksi; dö av
s. kuolla halvaukseen; rörd av s.
halvattu2*; halvauksen tapaama; 3)
(avgörande, utslag) päätös2, ratkaisu2; det
gjorde s. i saken se ratkaisi asian; 4)
(varv, gång, tur) kerta2*; låt oss göra et
s. på bron kävelkäämme kerta
edestakaisin sillalla; med ett s. yhdellä
kertaa; 5) linning) kierre*; (länk) mutka;
(öda) silmukka8*; 6)(sj.) (vid kryssning
polvi, luovi3; (på fartyg) kupulaita2*;
vi gjorde tre s. teimme kolme polvea;

(jäg-) (bukt) mutka, kierros2; (nys)
vainu, vihi3; hunden har s. koiralla on
vihiä, koira on jäljillä; tappa s—et
qk-syä jäljiltä; få s. på ngt (fig.) saada
vihiä jstk; 8) (i konkret bet.) (duvslag
lakka2*; (på kläder) laskos2; (å
hammare) tasapää; (av hö) laes* luoko*; (på
klocka) lyömäkohta*; (vid
stenhugg-ning) aloitelma.
slag 2. -et = (art) laji3; (beskaffenhet,
sort) laatu*; av olika s. erilainen,
erilaatuinen; dessa fåglar äro av samma\ slag
nämä linnut ovat samaa, yhtä lajia,
samanlaiset; av annat s.
toisenlaatui-nen; toista lajia; av enahanda s.
samanlaatuinen; den bästa i sitt s. paras
laatuaan; russin av bästa s.
paraanlaatui-set rusinat; av vilket s. mitä lajia?
minkä lajinen? minkälainen, -laatuinen?
rikedom av alla s. kaikenlaatuista
rikkautta; av flere s. monenlainen; av förra
s—et edellisen laatuinen; det s—s folk
sen laatuiset, senlaiset ihmiset; av ngt
s. jonkinlainen; (i nek. sats)
minkäänlainen; det är ett s—-s kappa se pn
kaavun tapainen, laatuinen, on
jonkinlainen kappa; ali, alla s—s kaikenlainen;
det var ett s—s förevändning se oli
jonkinlainen veruke; se oli estelyn,
verukkeen tapaista; han är ett s—s halvherre
hän on jonkinlainen puoliherra; vad är
det för s. (vad står på) mikäs (nyt) on?
(vad betyder det) mitä se semmoinen
on? det var annat s. sepä oli toista,
slaga -an -or varsta2, vartta2*,
slag|anfall halvaus2, havlauskohtaus2.
-are -n — (i sms.) -seppä*; bleckslagare
läkkiseppä, -artad -at halvauksentapai-

nen. -attack halvauskohtaus2, -avgift
(vid auktion) vasararaha2. -björn erä-,
aarniokarhu. -bog (sj.) voittoluovi8.
-born salpapuu, -tanko*; (i vävstol,
luhat (-a), pirran päälliset (-inen),
kai-depuut (-puu), -bord lasku-,
saranapöy-tä*. -bult varstanlapa2*, -kieli2, -bur
sadin- ,vipuhäkki8*. -cittra
näppäki-tara4 -dänga -an -or renkutus2;
rekilaulu, -virsi2*, -en -et -na lyöty*, isketty;
(fig-) tyrmistynyt; ymmällään (oleva);
s. av blixten ukkosen-iskemä: s. med
blindhet sokeaksi saatettu; sokea4; s. av
häpnad ylenhämmästyksissä(än) oleva,
hämmästynyt; bliva s. a» häpnad
hämmästyä suuresti; han står s. vid denna
nyhet hän on tyrmistynyt tästä
uutisesta. -eri -et -er (i sms.) -tehdas*,
-paja2; teselslageri tiilitehdas, -falk
jah-tihaukka2*. -fjäder jousi2, ponnin3*.

-fält tappelu-, taistelukenttä*, -tanner*;
sotakenttä*, -färdig iskuvalmis;
valmis tappeluun, taisteluun; tappelu-,
taisteluvalmis; (i tai) sanavalmis; han
är alltid s. (fig.) hän ei milloinkaan
jää sanavelkaan; hän on aina valmis
vastaamaan; s—t skick tappotana2;
[-het -en tappotanaisuus3, tappotana2;
(fig.) sana valmius3].

slagg -et (-en) (även fig.) kuona; fglopp)
räntä*, römssv*. -a I 1): s. ut (tekn.)
puhdistaa kuonasta; s— s palaa2
kuonaksi; 2) (gloppa) sataa2* räntää; roms
sytä.

slagg| bild ning kuonanmuodostus^. -bruk
kuonaruukki3*. -bröst (metall.)
kuonan-muodostus3. -fri kuohaton4*.
-färsk-ning (metall.) kuonanmelloitus2. -grop
kuonakuoppa*, -hauta2*, -haltig -t
kuo-nansekainen, kuonainen. -hål
kuona-reikä*. -häll kuonahella2. -hög
kuona-läjä. -ig -t -are (metall.)
kuonansekai-nen, kuonainen; 2) (gloppig) räntäinen,

vrömssyinen. -kaka o. -koka
kuonamöyk-ky*, -paakku*, -kokkare, -krok
kuona-koukku*. -lik -t kuonänkaltakien;
kuo-namainen. -ning -en
kuonastapuhdista-minen. -röstning (metall.)
kuonanpasu-tus2. -sand kuonansekainen hiekka2*,
-skjutare -n = kuonankärrääjä3. -smält
ning kuonansulatus2; kuonansulaminen.
-spett kuonakanki*. -sten kuonakivi,
kuona, -tegel kuonatiili2. -ugn
kuona-uuni3. -varp (metall.) kuonaköyniö2,
-läjä.

slagjgång -en -ar (sj.) laaki3. -järn
(fångstredskap) sankaraudat (-rauta2*),
-hök (duv-) kanahaukka2*, -klocka
lyömäkello. -krut räjähdys-, räiskäruu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/0763.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free