Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - slöjd ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
slö
768
sma
peitossa; nattens s., (mörker) yön pimeys,
-a 2. I peittää* hunnulla; (fig,)
(be-mantia) peitellä*; salata,
slöjd -en -er käsiteollisuus3; seppyys3;
(trä-) veistotyö, veisto; snille och s—er
nero ja taito*, -a I (snida) veistää,
veistellä; tehdä veistotyötä, veitsityötä.
-are -n = veistäjä3, veisto työn-tekijä2,
•art käsiteollisuus-laji3, -böd
käsiteollisuus-myymälä3. -flit käsiteollisuus3,
-idkare käsiteollisuuden-harjoittaja4,
-in– sp ek tr is o. -inspektör
käsiteollisuuden-tarkastaja4. -kniv
veistopuukko*.-kunnig käsityö-taitoinen; (händig) kätevä;
[-het -en käsityö 4aito*; (händighet)
kätevyys3], -kurs veisto-oppijakso,
veistokurssi3. -lokal käsityöhuone; (för
trä-slöjd) veistohuone. -lärare veistotyön-,
veistonopettaja4. -lektion veistotunti3*,
-lärarinna käsityön-, (för träslöjd)
veis-totyön-, veistonopettaja4.
-magasinkäsi-teollisuus-kauppa2*. -museum
käsietolli-suus-museo2. -redskap veistoase;
veis-tokalut (-u). -sal (för träslöjd)
veisto-työ-sali3, veistosali3, -skola
käsityökoulu, (för träslöjd) veistokoulu.
-undervisning käsityön-, veisto työnopetus2,
veistonopetus2. -utställning
käsityö-näyttely2, (av träslöjd) veistotyö-,
veis-toteosten-näyttely2. -varor pl.
käsityö-teokset (-os2); veisto teokset (-os2)
-verktyg se slöjdredskap, -virke veistopuu.
slökorn -et ’= itämätön4* ohra, jyvä;
(koll.) huleet (-le),
slör 1. -et = (på höns) heltta2*,
slör 2.: (sj.) segla för en s. laskea
laitamyötäistä; vara på en s. (fig.) (drucken)
olla hiprakassa,
slös|a I tuhlata; s. pengar tuhlata rahaa;
panna raha(nsa) turhaan; s. i mat,
kläder tuhlata ruokaan, vaatteisiin; s. med
ord tuhlata sanoja; olla ylellinen
sanoissa; s. gåvor, beröm på ngn (giva i
överflöd) antaa ylellisesti, ylenmäärin
lahjoja, kiitosta jklle; pilata jku lahjoilla,
kiitoksella, -aktig -t -are tuhlaava (inen),
(överflödig) ylellinen;
het -en [-tuhlaavaisuus3, (överflöd) ylellisyys3; -1 adv.
tuhlaavaisesti, tuhlaten, (överflödigt)
ylellisesti], -are-n = tuhlari4, tuhlaaja4,
-eri - et tuhlaaminen, tuhlaus2; (överflöd)
ylellisyys3, -erska -an -or tuhlari4.
slösinnad -at o. -sint -are tylsämielinen;
(pop.) hölmö, .-sinthet -en
tylsämieli-syys3; hölmöys3. -skodd -tt tylsässä
kengässä (olevä). -säd itämätön4*
vilja2, kahujyvät (-ä), huleet (-le), -vete
itämätön4* vehnä; kahuvehnä.
smack -1. -en -ar (sj.) pyöreäperäinen
älus2; makki3*,
smaek 2. 1): ett s. mäiske, maiskina3;
inte ett s. (fig.) ei hituistakaan; 2) int.
moiskis! -a I maiskuttaa*, mäiskiä; (om
grodor) kurnuttaa*, -ljud (fon.)
mais-kuäänne*. -ning -en -ar maiskutus2,
smak -en maku*; (sinnet) maisti3;
(tycke} mieli2; (lust) halu; fin s’, tarkka
maku, maisti; maten har ingen s. (är
smaklös) ruoka on mautonta; vidrig för
s—en inhottava maistaa; förslaget föll
honom ef i s—-en (behagade e/7 ehdotus ei
häntä miellyttänyt; få s. för starka
drycker mieltyä*, rakastua väkeviin; få
s. på ngt päästä4 jkn makuun; har s. för
ngt (tjkn) tekee.mieli jtk; en man i min s.
minun mieleiseni mies, mieleni
mukainen mies; efter tycke och s. mieltä
myöten; det är svårt att tillfredsställa allas
s. vaikea on kaikkien mieltä, (tycken)
mielitekoja tyydyttää; han finner s. däri
se on hänen mieleistänsä; vara, göra
ngn i s—en olla, tehdä jklle mieliksi,
jkn mieltä myöten; leva efter egen s.
elää oman mielensä mukaan; det är
nog honom i s—en se on kyllä hänelle
mieliksi; med god s. hyvällä halulla;
(ogenerat) arastelematta; (utan att
krusa) kursailematta; han kommer, när det
faller honom i s^—en (han lyster) hän
tulee, milloin häntä haluttaa, (faller
honom in) mieleen juolahtaa; han har
god, fin s. (estet.) hänellä on hyvä, hieno
kauneuden-aisti3, kaunoaisti3; du har då
ingen s. eihän sinulla ole makua
laisinkaan; det är med s. gjort se on tehty
maukkaasti, aistikkaasti; den goda s—
ens fordringar hyvän maun, aistin
vaatimukset; var och en har sin s. (ordst.)
ei kaikkein kaunis ole yhtäläinen; om
s—en kan man ej disputera makuasioista
ei voi kiistellä; har s. av ngt (jssk) on
jnk makua, -a I I) v. a. maistaa3,
maistella; (röna) kokea*; (vidkännas)
tuntea*; jag har ej s—t en bit i dag en ole
tänään maistanut, (förtärt) syönyt
palaakaan; det är bara att s. på se ön
vaan maistikkeeksi, maistimiksi,
maistiaisiksi; låta barnet s. riset maistattaa*
lapsella vitsaa; antaa lapselle vitsaa,*
viisasta; s. på livets bitterhet maistaa,
kokea elämän katkeruutta; 2): v. n.
maistua; (kännas) tuntua*; det s—r illa
se maistuu pahalta, -lie; huru s—r det
miltä, mille maistuu, tuntuu? det* s—r
ingenting ei se maistu, tunnu miltään;
det s—r sait se maistuu suolalta; det
s—r av kärlet se tulee astialle; siinä on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
