Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - smälek ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
774
sma
herjaus-, häväistyslaulu. -lig -t -are
herjaus-, häväistys-; häpäisevä; ( het
-en herjaavaisuus2, häpäise väisyys3; -t
adv. herjaavaisesti, herjaten),
mäkta I riutua*, kuihtua*; s. av kärlek
riutua, kuihtua rakkaudesta; s. efter
regn (tråna) ikävöidä, kaivata*
sadetta; s. efter förlossning ikävöidä, kaihota
pelastusta; 5—nde ögon kaihoa
ilmaisevat, (matta) raukeat silmät; en s—nde
älskare kaihomielinen, haikeahaluinen
rakastaja.
smälek -en pilkka2*; häpäisy2; Iida s.
kärsiä pilkkaa,
smäll 1) -et (stryk): få sig s. saada
selkäänsä; 2) -en -ar (pisk-) läjähdys*;
(knall) pamahdus2; paukahdus2,
räjähdys2; (åsk-) jyrähdys2; s—ar av en piska
ruoskan läjähdykset; krutet exploderade
med en stark s. ruuti räjähti kovasti
pamahtaen; åskans s—ar ukkosen
jy-rä(hd)ykset; glaset sprang sönder med en
s. lasi räjähti rikki; slå två flugor i en s.
(fig.) yksi tie, kaksi asiaa, -a 1. -an -or
lätkä, läpsä, läiskä, -a 2. II1 (imperf.
även small) 1) v. n. läjähtää*;
pamahtaa*, paukahtaa*, räjähtää*,
(fortfarande ) läjähdellä*; paukahdella*, paukkua*;
s. med en piska läjähdyttää ruoskalla,
ruoskaa; hörde du, huru det small
kuulitko, kuinka pamahti, paukahti? det är
så kallt, att det s—er i knutarna niin on
pakkanen, että nurkat paukkuvat;
dörren s—de igen ovi paukahti kiinni;
bössan small av pyssy paukahti, (brann)
laukesi; s. i dörrarna paukutella* ovia;
s. med fingrarna (slå) lyödä näppiänsä:
2) v. a. läjähdyttää*, pauk(ahd)uttaa*;
s. dörren i lås läjähdyttää ovi lukkoon;
s. ihop händerna paukahduttaa,
paukuttaa käsiä(än) vastakkain; s. ngn på örai
läjähdyttää, (slå) lyödä, sivaltaa* jkta
korvalle; s. tili läjähdyttää; s. av ett
gevär (avlossa) laukaista4 pyssy; s. hand
paiskata kättä, -are-n = (leksak)
pau-kahtaja4. -fikon (skämtv.)
korvatillik-kas*. -glim (silene inflata)
nurmikohok-ki4*. -kali paukkuva kylmä; mitt i s—a
vintern paukkuvassa talvipakkasessa;
en s. dag paukkuva pakkaspäivä; det
var s—t oli paukkuva pakkanen,
-karamell paukkukaramelli3. -kyss muiskaus2.
-piska lätkäruoska.
smält a. p. sula. -a. 1. -an -or (det som
smälter) sulaama, sulatos2; (metall.)
su-lain3; (stor hop) röykkiö2, joukko*, -a
2. Il2 1) (IV5) v. n. sulaa, sulautua*;
s. ihop sulaa, sulautua yhteen,
(förminskas) kokoon, vähemmäksi; snön s~—er
lumi sulaa; s. bort sulaa kuiviin, pois;
s. i tårar (fig.) heltyä* itkuun; itkeä
vetreitä vesiä; 2) v. a. sulattaa*, sulata;
s. ihop sulattaa yhteen; s. upp sulattaa;
magen förmår ej s. maten vatsa ei jaksa
sulattaa ruokaa; denna skymf kan han
ej s. (fördraga) tätä häpeää hän ei voi,
jaksa kestää, kärsiä; s. en förargelse
(svälja) niellä harmi, -are -n = (metall.)
sulattaja4, sulatusseppä*. -bar -t
sulava (inen); (-het -en sulavaisuus3). -degel
upokas*, -färg poltto väri3, -färskning
sulamelloitus2. -försök (metall.)
sula-tuskoe*. -hammare (metall.) harkko-,
sulainvasara4, -hetta sulattava
kuumuus3; sulamiskuumuus3, sulinkuuma.
-hytta sulatto2*, -härd sulatusahjo,
su-lattimo2. -ning -en -ar (neutr.)
sulaminen; (akt.) sulatus^, sulattaminen; [-f-s]-förhållande-] {+f-s]-
förhållande+} (metall.) sulamissuhae*;
-sI process sulaminen; -s| temperatur
(fys.) sulamislämpö*, -aste; -s)tillstånd
sulamistila2; -s|värme sulamislämpö*,
sulatuskuumuus3]. -panna sulatuspannu.
-punkt sulamiskohta*. -rum (metall.)
sulatusahjo, -ala2, -slev valinkauha2,
-smedja sulatuspaja2. -smide
sulatus-taonta3*. -stycke sulatuskappale. -stål
raakateräs2. -tånglyöttöpihdit (-pihti3*),
-ung sulatusuuni3, -vatten (geol.)
sula-mavesi2*. -verk (metall.) sulatuslaitos2,
sulatto2*, -värme (fys.) sulamislämpö*,
-kuumuus3,
smäre -n (medicago) mailanen,
smärg|el -n rautajauho, merkeli3;
(-cement merkelisementti3*; -duk
merkeli-vaate*; -dyna merkelipatjanen; -papper
merkelipaperi4; -skiva merkelilaaka2*;
-trissa merkelipyörä). -la I hioa
mer-kelillä; merkelöitä3 -ling -en
merkelillä-hiominen, merkelöiminen.
smärling -en-ar (cobitis) kivennuoliainen,
smär|re a. komp. vähempi6*,
vähäisempi5*, pienempi5*; jfr små. -st a, superi.
vähin5, pienin5, vähäisin5,
smärt -are solakka3*, (späd) hintelä3,
(smal) hoikka*,
smärt|a 1. -an -or tuska; (värk) kipu*;
(bedrövelse) mielipaha4; med s. har jag
förnummit mielipahakseni, surukseni
olen saanut tietää, -a 2. I (förorsaka
smärta) tuottaa* tuskaa (jklle); koskea
kipeästi (jkh); (fig.) surettaa* (jkta);
pahoittaa* (jkn) mieltä; käydä (jkn)
sydämelle; denna underrättelse s—de
honom djupt tämä sanoma suretti
häntä kovasti, koski häneen kipeästi; du
s—r mig med ditt beteende sinä pahoitat
mieltäni käytökselläsi; det s—r mig att
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
