- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
797

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - sprits ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

spr

797

spr

tin3*, -mittari4, (person)
väkiviinan-tarkastaja4.
sprits -en -ar pursotin3*, -a I pursottaa*.

-bakelse pursoleivos2.
sprit|segel se sprisegel. -stropp
varvan-raksi3.

spritt 1. adv. se splitter,
spritt 2. -et = (på skjorta) rintarako*.
spritta IV4 hytkähtää*; säpsähtää*,
sät-kähtää*; (skälva) vavahdella*; s. av
glädje hytkähtää ilosta; ilahtaa*; blodet
s—er i hans ådror (pulserar) veri
kuo-hahtelee, pulpahtelee hänen
suonissansa; s. till säpsähtää, hytkähtää,
sätkäh-tää: jag spratt till minua hytkähdytti;
»v. upp kavahtaa* pystyyn; 5. upp ur
sömnen kavahtaa*, havahtaa* unesta;
han spratt upp, då jag kom i rummet
hän kavahti pystyyn, seisoalleen, kun
minä tulin huoneeseen; s. av glädje
säihkyä iloa; s—nde glad ilahteleva.
sprittermometer -ern -rar
väkiviina-läm-pömittari4.
sprittning -en -ar hytkähdys2, säpsähdys2,
spritj varor pl. väkiviina-tavarat (-a3),
väkijuomat (-a), ånga väkiviinan-,
vii-nanhöyry.

spritär,*r pl. silpo-, silveherneet (-ne),
spritög^t -at -on (sj.) varpasilmä.
sprucken -et -na halki, säreissä (oleva);
glaset är sprucket lasi on halki, säreissä;
huvudskålen är s. pääkallo on halki,
puhki.

spründ -et = (-hål) runti3*; (propp,
tapp) tulppa*; suullinen; (på en kjol)
(hameen)rako*. -a I panna tulppa (jhk);
tulpata*; panna tulpalla kiinni (jk). -hål
runti3*, tulpanpeikä*. -ning -en
tulpan-pano, tulppaaminen, -tapp tulppa*,
suullinen.

sprut|a 1. -an -or ruisku, -a 2. 1 l)
ruiskuttaa*; (hastigt) ruiskaista4; (utkasta)
syöstä4; purkaa*; valfisken s—r vatten
valaskala ruiskuttaa, purskuttaa vettä;
berget s—r eld vuori syöksee, purkaa
tulta; s. vatten på ngn ruiskaista,
ruiskuttaa, (från mun) purskaista vettä
jkn päälle; s. ngn i haisen ruiskuttaa,
ruiskaista jkn kaulaan; 2) v. n.
ruiskua, purskua, ruiskahtaa*,
purskahtaa*, kuohahtaa*; säihkyä; ögonens, eld
silmät säihkyvät tulta, -flaska
ruisku-pullo. -hus ruiskuhuone. -hål suihku-,
(i spruta) ruiskunreikä*. -kanna
kastin-, ruiskukannu. -langare -n =
ruisku-apuri4, vesimies, -manskap
ruiskumie-histö2, -miehet (-mies), -mästare
ruis-kumestari4. -mönstring ruiskun-,
ruiskujen tarkastus2. -ning -en -ar ruisku-

tus2. -rör ruiskuntorvi, -putki, -servis
ruiskumiehistö2, -kunta*, -slang
ruis-kunletku. -vatten ruiskuvesi2*.
-övning ruiskuharjoitus2.
språk-et = (tungomål) kieli2; (tai) puhe;
finska, svenska s—et suomen-,
ruotsinkieli; tala på ett främmande s. puhua,
haastaa vieraalla kielellä; vad heter det
på finska s—et mikä se on suomeksi,
suomenkielellä; han har, för ett fritt s.
hän puhuu rohkeasti, vapaasti; komma
i s. med/ngn tulla, joutua puheisiin
jkn kanssa; vi kommo i s. om ett och
annat joioduimme puheisiin, puheikkain
kaikenlaisista; sattui niitä näitä
puheiksi keskenämme; skriftens s.
raamatunlause, -sanat (-a2); hjärtats s.
sydämen kieli, -a I puhella, tarinoida;
haastella, pakinoida; olla puheissa; komma
för att s. tulla pakinoimaan, pakinoille;
5—s vid puhella, pakinoida keskenänsä,
-behandling kielenkäytäntö2*, -käyttö*,
-blandning kieltensekoitus2,
-hämmennys2. -bruk kielenkäyttö*; puhe-,
puheentapa2*, puheenparsi2*; ( uttryckssätt)
lausetapa2*, -parsi2*, -byggnad
kielen-rakenne2. -egenhet kielellinen
omituisuus3; kielenomituisuus3. -enhet
kieliyhteys3. -enlig kielenmukainen; (-het
-en kielenmukaisuus3; -t adv.
kielenmukaisesta. -familj kieliheimo, -kunta*,
-fel kielivirhe, -form kieliasu,
kielimuoto*. -forskare kielentutkija3,
-forskning kielentutkimus2, -färdighet
kielenkäyttö-taito*, kielitaito*,
-förbistring se språkblandning, -förhållanden/?/,
kieliolot (-o), -förråd kielivarat (-a2),
kie-livarasto2. -gehör kieliaisti3, -korva,
-geni kielinero, -grupp kieliryhmä, -gräns
kieliraja2, -historia kielihistoria3, -kari
kielimies .j-kunnig kielten-, kielentaitava;
(-het -en kieli-, kielentaito*), -kunskap
kielen-, kieltentaito*; (filologi)
kielitiede*. -kännare kielen-, kielten tunti ja3,
-lag -en -ar kielilaki3*, -lagstiftning
kielilainsäädäntö*. -lig -t kielellinen, -ljud
kieliäänne*, äänne*, -låda (fig-)
sana-säkki3*, -lipas*; kielimylly; slå upp s—n
avata sanasäkkinsä; alkaa jauhattaa
kielimyllyä(än). -lära kielioppi3*,
-lärare o. -lärarinna kielen-,
kieltenopettaja4. -lärd -rt kielen-, kieltenoppinut,
(vulg.) kieliniekka2*. -manifest
kieli-julistus2, -manifesti3, -mästare
kieli-niekka2*, kielimies, -område kieliala2,
-alue. -petition kielianomus2. -prov
kielinäyte*, -koe*, -regel kielisääntö*,
-rensare -n kielenpuhdistaja4, -karsija3,
-rensning kielenpuhdistus2, -karsinta3*.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/0805.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free