Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - stillestånd ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sti 221
nälkäänsä; s. ett barn (lugna)
viihdyttää*, tyynnyttää* lasta; s. boskap
(fodra) ruokkia* karjaa; s. sig asettua*,
lauhtua*; tyyntyä*; stormen s—-de sig
tuuli lauhtui, tyyntyi, -a|sittande a. p.
alallaan-, paikallaanistuva; ett s. liv
paikallaanistujan elämä (pop.)
tupa-elämä. -a|stående 1) a. p.
paikallaan-seisova, -oleva, seisovainen,
liikkumaton4*: s. vatten seisova, liikkumaton
vesi; 2) -t paikallaanseisonta3*, -olo,
liikkumattomuus3; (stagnation)
seisahdus2. -a|tigandel) a. p. vaitioleva,
äänetön4*; s. nickade han på huvudet
ääne-tönnä, sanaa sanomatta nyökäytti hän
päätänsä; 2) -t vaitiolo, äänettömyys3;
med s. förbigå ngt jättää kokonaan
mainitsematta jk; olla sanaakaan
hiiskumatta jstk.
stilleben ett s. (estet.) asetelma,
hiljaiselo. -s -stycke hiljaiselo-taulu.
stillestånd -et = (stagnation) seisahdus2;
(vapenvila) sotilakko*, välirauha2,
aselepo*.
still | h et -en hiljaisuus3, (tystnad)
äänettö-mvys3, (ro) rauhallisuus3, (lugn)
tyyneys3; leva i s. elää hiljaisuudessa,
hiljaisesti; i s. tänka på ngt hiljaisuudessa,
(för sig själv) itsekseen ajatella jtk;
begrava i s. haudata hiljaisuudessa;
gråta i s. itkeä hiljaisuudessa,
äänettömänä, itsekseen; gravens s. haudan
hiljaisuus. -na I (om vinden) asettua*,
tyyntyä*, lauhtua*, -sam -t mare
hiljainen, siivö, sävyisä; (-het -en
hiljaisuus3, siivous3, sävyisyys3), -t a. ob.
tyyni2; i s. väder tyynellä ilmalla;
tyynellä. -vatten tyyni2, tyven’2 vesi2*; (i
fors) suvanto2*"
stil i låda se stilkast. -lära se stilistik. -lös
tyylitön4*; (smaklös) aistiton4*. -metall
(boktr.) kirjakemetalli4. -mässig -t -are
tyylinmukainen, tyylikäs*, -prov
kirjoi-tusnäyte*, kielenkäyttönäyte*; (boktr.)
kirjakenäyte*. -ram (boktr.)
kirjakeke-hä. -ren puhdastyylinen. -riktig tyy-,
lin mukainen, -riktning tyylinsuunta*.
-sats kirjakeladelma, -kerta2*,
-skrivning (kalligrafi) kaunokirjoitus2, -snitt
(boktr.) kirjakemuoto*.
stiltje -n tyven2, tyyni2; i s. tyvenellä,
tyynellä; blank s. taivaan tyyni,
rasva-tvyni. -bälte tyven2 vyöhyke*.
s tili trogen tyylinmukainen. -tyg (boktr.)
kirjakeruhje. -vidrig tyylitön4*,
kömpelö tyylinen. -övning
kirjoitusharjoitus2, kielenkäyttö-harjoitus2.
stim jm et ■= (-men -mar) parvi, liuta2*;
(stoj) telme. -ma I (om fisk) kutea*,
sti
kulkea* parvissa; parveilla; (sto ja)
telmiä, teuhata, peuhata; (tumla om)
temmeltää*, remuta,
stimu|lans -en kilhoittava, virkistävä
aine; stimulantia (pl.) kiihoitusaineet;
virkistävät aineet, -era I kiihoittaa*;
antaa2* kiihoketta (ngt jllek); virkistää;
s—.s saada kiihoketta (av ngt jstk) -ering
-en kiihoitus2; virkistys2, -us: en s.
kiihoke*.
sting -et = 1) pisto, (i kroppen) pistos2;
ge ett s. med värjan pistäistä4 miekalla;
öppna blåsan med s. avata rakko
pistämällä: få ett s. i bröstet saada pisto
rintaansa; taga långa s. ommella pitkiä
pistoja; håll och s. pistokset; jag har s.
i bröstet rintaani pistää; samvetets s. (fig.)
tunnontuska; 2) (zo.) (oestrus)
saivar-taja4, k i il iäinen; (larven) permo. -a IV4
pistää; jfr sticka,
stink I a IV4 (lukta illa) haista4 (pahalta);
löyhkää, löyhkätä; han s—er av
brännvin hän haisee, löyhkää, haiskahtaa
viinalle; hänestä lähtee viinanlöyhkä;
s—nde haiseva, löyhkäävä, löyhkäinen.
-djur se skunk. -Ily (pentatonia)
metsä-lude*. -kalk (bergv.) haisukalkki3*.
-näsa löyhkänenä. -nässla se stinksyska.
-näva (bot.) haiseva kurjenpolvi. -padda
(zo.) haisukonna. -sot (bot.) haisunoki*.
-spiritus (farm.) löyhkäpirttu*. -svamp
(phallus) haisusieni2. -syska (bot.)
metsäpä h kärn ö -sår mätä-, haisuhaava2.
stinn stint -are pullakka3*; pullollansa
(oleva), pullistunut, (utspänd)
pakkoi-nen; (fyllig) täyteläinen; göra s.
pullistaa; bli s. pullistua; s. av väder
puhalluksissa (öleva); stint juver
pakkoi-set, täyteläiset utareet; vara s. a mat
olla pakolla(an) ruoasta; äta sig à.
syödä vatsansa pakolleen, pullolleen, -het
-en pullakkuus3, pulleus3; pakkoisuus3;
täyteläisyys3,
stint adv.: se s. på ngn katsoa tuijottaa*
jkn silmiin; katsoa jkh, jkn silmiin
tuikeasti, tuimasti, tuikasti, tiukasti,
stipel -eln -ler (bot.) korvake*. -slida
tupeke*.
stipend| ia t -en -ar stipendiaatti3*,
apurahan-nauttija3, -saaja; (-examen
stipen-diaattitutkinto2*; -upprop
stipendiaatti-huuto*). -ie|fond stipendirahasto2.
-ie|-resa stipendimatka2, -ie|stiftelse
stipen-dinperustaminen; stipendi3, -inm -iet
-ier stipendi3, apuraha2,
stipul|ation -en - er (avtal) välipuhe,
sopimus2; (bestämmelse) määrittely2,
mää-räehto*; utan att göm några s—er
tekemättä mitään määrittelyjä, panematta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
