Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - svedja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sve
845
svi
svedj {a I (bränna sved) kasketa; polttaa*
kaskea, kaskeksi, -e|bruk
kaskenviljelys2, kaskenpoltto*, -e|fall (kaadettu2*)
kaski, -e|land kaskimaa, kaski, -e|råg
kaskiruis*. -e|äng aho-, huhtaniitty*.
s ved järn -et = poltinrauta2*, -ora.
svedning -en -ar kärvennys2; poltto*; (av
svedja) kaskenpoltto*, kaskeaminen,
svege -en -ar takka-, taakkavitsa2.
svek -et = vilppi3*; (falskhet) kavaluus3;
ulan s. vilpittömästi, vilpittä; som är
utan s. vilpitön4*; öva s. tehdä,
harjoittaa vilppiäj kavaluutta, -fri vilpitön4*;
(-het -en vilpittömyys®). -full
vilpillinen, kavala4: (-het -en vilpillisyys3,
kavaluus3). -lig se sviklig. -lös se svekfri.
svekoman -en -er ruotsikiihkoinen,
ruotsinmielinen, (vulg.) sveesi3.
-i-(e)nruot-sikiihkoisuus3, ruotsinmielisyys3,
sven -nen -ner (yngling) poika*,
nuorukainen; (tjänare) palvelija3, passari4;
(vapen-) asemies; (brud-) sulhaspoika*,
-barn poikalapsi2, -dorn -en poikuus3,
-gille o. -sexa poikuuskemut (-11).
-kekkerit (-i4).
svensk t) -en -ar ruotsalainen; 2) -t
ruotsalainen; det s—a folket Ruotsin kansa,
-a -an -or (svensk kvinna) ruotsikko2*,
ruotsalaisnainen; (språket) ruotsi*,
ruotsinkieli2; tala s. puhua ruotsia; vad
heter det på s. mikä se on ruotsiksi,
ruotsinkielin! en bok, skriven på s. ruotsiksi
kirjoitettu, ruotsinkielinen kirja, -bygd
ruotsalaisseutu*. -född syntyisin
ruotsalainen. -het -en ruotsalaisuus3, -norsk
ruotsalais-norjalainen, -sinnad -at
ruotsinmielinen. -språkig -t ruotsinkielinen,
-talande a. p. ruotsiapuhuva;
(svenskspråkig) ruotsinkielinen,
svep|a II2 1) v. a. kääriä, kietoa*; (kläda)
verhota; 5. kappan om sig kääriä kaapu
ympärilleen; kääriytyä*, verhoutua*
kaapuun; s. lik puettaa* ruumis; kääriä
ruumis liinoihin; s. till (slå till)
läjäh-dvttää*, läimäyttää*; 2) v. n. (om
vinden ) puuskua, puuskailla; (vina) viuhua,
-blad (bot.) suojuslehti*. -dräkt
kuolin-vaatteet (-vaate*); käärinliinat (-k2),
-duk käärinliina2, -e -t -n (bof.) suojus2;
[-blad se svepblad: -fjäll (bot.) [-suojus-suomu].-] {+suojus-
suomu].+} -foder (bot.) kehto*, -kläde s?
svepduk; s—er kuolin vaatteet (-vaate*),
-lakan käärinlakana4. -linne se svepduk,
-ning -en -ar kääriminen, verhoaminen;
(svepkläder) käärinliinat (-a2),
kuolin-vaatteet (-vaate*), -sak tekoriita2*; göra.
sig en s. med ngn etsiä, tehdä syytä
riitaan jkn kanssa, -skäl tekosyy,
veruke*.
svessa se svetsa.
svetic|erande a. p. ruotsinvoittoinen,
-ism -en -er ruotsinvoittoisuus3,
ruotsalaisuus3, svetisismi3.
svets -en -ar hitsaus2, uutto*. -a I
(metall.) (välla) hitsata, keittää*, uuttaa*,
-bar -t hitsiinmenevä, hitsaan tuva:
(-het -en hitsaantuvaisuus3). -ning -en
-ar yhteenhitsaus2, -keitto*; (stället)
hit-sauskohta*; (-s|hetta hitsauskuumuus3;
-s I ställe hitsauskohta*). -sand
hitsihiek-ka2*. -skarv hitsiliitos2, -sauma2.
svett -en hiki*; i sitt anletes s.
hiki-päissään; hiessä päin: (bibl.) otsansa
hiessä; med s. och möda hiellä ja
vaivalla; drypa av s. valua hikeä; s. på
fönster ikkunanhiki. -as I- (vara svettig)
hikoilla; olla hiessä; (bli svettig) hiota*;
tulla hikeen; (överdragas med svett)
hiestyä; jag s. om händerna käteni ovat
hiessä, hikisinä; käteni hikoilevat,
hikoa vat; jag s. mycket fort tulen hikeen,
hikoan hyvin väleen; s. blod hikoilla
verta; där får man äntligen s. siellä
vasta hikoilla saa, hiki lähtee; fönster
och murar s. ikkunat ja muurit
hiestyvät, tulevat hikeen, lyövät hikeen,
hikisiksi. -avsöndring hikoileminen,
hikoilu2 -båd hiki-, löyly kylpy*; (stark
svettning): jag var i ett s. hela tiden
hiki valui minusta virtanaan kaiken
aikaa, -bildning hienmuodostus2.
-dri-vande a. p. hiestyttävä, hiostuttava,
hiostava, hikeenajava. -droppe
hikipisara4; hikikarpalo2, -dryck
hiostusjuoma. -drypande a. p. hikeävaluva,
hiki-märkä*. -dränkt a. p. hikimärkä*,
hikinen. -duk hikiliina2, -frisel (med.)
hi-kirokko*. -hål (-por) hikihuoko*,
-huokonen, hikireikä*, -putki, -ig -t -are
hikinen, hiestynyt; hiessä (oleva); jag är
s. minun on hiki; olen hiessä,
palavissani; bliva s. hiota*; tulla hikeen; (am
fönster o. d.) hiestyä; käydä hikeeti;
springa sig s. juosta itsensä hikeen,
palaviin; (-het -en hikisyys3, palavuus3).
-kur (med.) hikoiluhoito*. -körtel
hikirauhanen. -lukt hienhaju, -medel
hios-tusaine; hiostuttava, hikeenajava aine.
-ning -en -ar hikoilu2, hikoaminen,
hikoileminen; hiestys2; komma till s. tulla
hikeen; ruveta* hikoamaan; driva,
bringa till s. hiostuttaa*; saattaa3*, saada
hikeen, hikoamaan; ajaa2 hielle; jfr
svettas, -por (an.) hikihuokonen. -pärla
bikiherne, -karpalo2, -rein hikihihna2.
svever pl. (folk) sveevit ( ),
sveeviläi-set.
svibel -eln -lar (boktr.) sekali4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
