- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
61

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - B - bitande ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

bitande — bjuda

bju

teen; kölden -er genom märg o. ben
pakkanen puree, viiltää läpi luiden ja
ytimien; ^ på naglarna pureskella
kynsiään; honom -er ingenting på siihen
mieheen ei pysty mikään, sillä miehellä on
(liian) paksu nahka; ~ sig i läppen
(tungan) puraista huultaan (kieltään);
^ sig i läppen jör att inte skratta purra
huultaan voidakseen olla nauramatta
(purskahtamatta nauruun). II. (pain.
part.): ^ av purra pois, poikki; ^ av
en tand puraista hammas (hampaansa)
poikki; ~ av ngn (kuv.) passittaa pois,
tiehensä, käskeä menemään; ^ sig fast i
ngt pureutua kiinni; (kuv.) pureutua,
tarrautua kiinni jhk; ^ ifrån sig
(purren) puolustautua, (kuv. m.) antaa
takaisin (oikein korkoineen); ^ igenom purra
läpi, puhki; ^ ihjäl purra kuoliaaksi; ^
ihop tänderna purra hampaansa
vastakkain; (tav.) purra hammasta; ~ itu
puraista kahtia, rikki; ^ omkring sig
(silmittömästi, raivoisasti) purra ja
tavoitella hampaillaan; ~ sönder purra rikki;
<—’ sönder tänderna på ngt purra
hampaansa poikki jhk; ^ till puraista;
tavoittaa hampaillaan.

bitande (a. tpm.) pureva (m. kuv.); ^
anmärkning pureva (ilkeän ivallinen)
huomautus; ^ köld pureva, kireä pakkanen;
^ svar terävä (pureva, äreä) vastaus; ~
vind viiltävä viima.

bitanke sivuajatus.

bitas itr (dep.) purra, (res.) purra
toisiaan, (koirat) tapella; hunden bits (m.)
koira on vihainen.

bi||ton 1. (fys., mus.) yläsävel. 2. (kiel.)
sivupaino. 3. (kuv.) outo kaiku, sävy.
-tonig (kiel.) sivupainollinen.

bi||träda II1 tr 1. auttaa, avustaa; ^ ngn
vid en rättegång (Iak.) avustaa jtk
oikeudenkäynnissä. 2. yhtyä ehdotukseen;
liittyä kannattamaan; ^ ett förslag
kannattaa ehdotusta, yhtyä ehdotukseen,
-trädande I. (a. tpm.) avustava, apu-;
~ lärare apuopettaja; —’ präst
apu(lais)-pappi; ^ sekreterare ylimääräinen
sihteeri. II. -t avustus, apu. -träde -t -n
1. apu, avustus. 2. avustaja, apulainen;
(kaup.) liikeapulainen, myyjä; (Iak.)
juridiskt ^ oikeudenkäyntiavustaja.

bitsocker palasokeri.

bitt|er -ert -ra karvas, kitkerä; (m. kuv.);
-ra förebråelser (klagomål, ord) ankarat,
katkerat moitteet (haikeat valitukset,
katkerat sanat); ^ förlust kirvelevä
menetys, tappio; -ra tårar katkerat,
kuumat kyynelet; i nöd ankarassa, liir-

veässä hädässä; gråta itkeä katkerasti;
det smakar ~t se maistuu karvaalta, kit-

kerältä; inte det ~sta ei vähääkään, ei
vähintäkään,
bitterhet -en katkeruus, karvaus; vrt. ed.
bitter||ligen (adv.) katkerasti, -ljuv (kuv.)
katkeransuloinen. -mandel
karvasmanteli. -söt ks. -ljuv. -vatten (frm.)
karvasvesi.

bitti(da) (adv.) aamulla (varhain); ~ o.
sent myöhään (ja) varhain; från ~ på
morgonen tiü sent på kvällen
aamuvarhaisesta iltamyöhään; i morgon ~
huomisaamuna (varhain),
bi||tum|en -inet bitumi(ini), maapihka.

-tuminps -t bituminen.
bit varg -en -ar (j.) äreä, kiukkuinen hnk.
bitvis paloittain, pala palalta; (matka.)
erä kerrallaan,
biv|føck -en -er (sot.) yöleiri; ulkomajoitus.
-ackeld leirinuotio. -ack$ra I itr
majoittua (kenttäoloissa) yöksi ulkosalle, olla
yö ulkosalla,
bivax mehiläisvaha.

bil|väg sivu|tie, -polku, -ämne (koul.)
sivuaine, -ändamål sivutarkoitus.
bjud|a IV3 I. tr 1. tarjota; kestitä jllk;
^ ngn på litet frukt tarjota jllk hiukan
hedelmiä; ^ ngn en stol (armen) tarjota
jllk tuoli (käsivartensa); i denna bok
har författaren ingenting nytt att >—’ tässä
kirjassa tekijällä ei ole mitään uutta
tarjottavana. 2. pyytää, kutsua; ^ ngn på
middag pyytää, kutsua päivälliselle; ^
sig själv som gäst itse tarjoutua vieraaksi.
3. tarjota, maksaa toisen puolesta; ~
ngn på en resa tarjota (ilmainen) matka;
~ ngn ett glas öl tarjota jllk, pyytää
juomaan lasi olutta; (det är) jag (som) -er!
minä maksan (tarjoan)! 4. ^ ngn farväl
sanoa hyvästi. 5. käskeä, vaatia; ^
tystnad pyytää, vaatia hiljaisuutta;
plikten -er mig velvollisuus vaatii (minua).
6. tehdä tarjous; (huut.) tarjota, på
ngt jstk. II. (pain. part.): det -er mig
emot minusta on vastenmielistä, (j.)
luonto panee vastaan; ^ hem ngn pyytää
(luokseen) vieraaks|i, -een, vieraisille; ~
ihop kutsua koolle; kvar pyytää
jäämään; ^ omkring tarjoilla yltympäri;
första rätten bjöds omkring ensimmäinen
ruokalaji tarjoiltiin (ympäri pöydän);
^ tili koettaa, yrittää, tehdä voitavansa;
jag ska ~ till så gott jag kan teen
voitavani (minkä suinkin voin); ^ till sig ks.
^ hem\ ~ under tarjota (huut.
vaatia) vähemmän; ^ upp (till dans)
pyytää (tanssiin); han bjöd mig upp på
sitt rum hän pyysi minut huoneeseensa;

ut tarjota kaupaksi; -—ut sig (nainen)

kaupata itseään (krk. ruumistaan),
antautua haureuteen; ^ ut ngn till landet kut-

61

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 00:00:12 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1960/0075.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free