- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
116

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - E - eftersmak ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

eft

eftersmak — egenkärlek

hästyminen, (takapajulle) jääminen,
-smak jälkimaku; det lämnar en ^ siitä
jää (suuhun) (jälki)maku.
eftersom (konj.) koska; allt ~ aina sitä

mukaa kuin.
eftersommar loppu-, jälki-, intisanijkesä.
efterspana 1 tr 1. (Iak.) etsiskellä. 2. etsiä,
hakea, ^ ngt jtk.
efterspaning 1. (Iak.) etsiskely. 2.
etsiminen.

efterspel jälkinäytös; rättsligt ~ asian
(lopullinen) selvittely oikeusistuimessa,
efterst (adv.) takimmaisena,
eftersta (a.) takimmainen,
efter||sträva I tr: ~ ngt pyrkiä jhk,
tavoitella jtk. -strävansvärld-t tavoittelemisen
arvoinen, tavoiteltava, -stygn, -styng
(ni.) jälkipisto. -syn 1. : vid närmare
tarkemmin katsoen (katsoessaan,
tutkiessaan). 2. silmälläpito, -sådd
jälki-kvlvö. -säga V tr : ^ ngt sanoa (lukea)
jäljestä, toistaa; (halv.) matkia, -sägare
jäljestäsanoja, kertaaja; matkija, -sända
II1 tr 1. lähettää jäljestä: -sändes (post.)
pyydetään lähettämään (toimittamaan)
edelleen (osoitteenomistajalle); -sändes
icke ei lähetetä edellgen. 2. lähettää
noutamaan; läkaren -sändes lähetettiin
noutamaan lääkäriä, -sätta V tr lyödä
laimin, jättää tekemättä; asettaa toiselle
sijalle, -sökt (a.) haluttu, toivottu,
efter||tanke ajatus, ajattelu, harkinta;
göra ngt med ~ tehdä jtk harkiten; utan
r^ harkitsematta, ajattelematta; vid
närmare ~ asiaa lähemmin (kypsästi)
harkitessa(an), harkittua (an), -taxering
jälkiverotus. -trakta I tr: ~ ngt
tavoitella, havitella jtk; ^ ngns liv väijyä
jnk henkeä. -trakta’d -t tavoiteltu,
haluttu. -trupp (sot.) jälkijoukko;
jälkivarmistus; (yi.) seuraava joukko;
vitkas-telijat. -tryck 1. (kirjp.) jälkipainos; ^
förbjudes jälkipainos kielletty. 2.
painokkuus, ponsi, teho: ge ~åt ngt antaa asialle
pontta; med ^ ponnekkaasti,
painokkaasti, tähdentäen, -trycklig -t -are
painokas; tarmokas, ponnekas. -tryckning
(kirjp.) jälkipaino, jälkipainaminen.
-träd|a II1 tr seurata jtk jssk; han -es
av sin son hänen seuraajakseen tulee
(vir. ym.) hänen poikansa, -trädare
seuraaja; .4. Meyers Ef tr. A. M:n
Seuraajat). -tänksam-£ -mare ajattsleva, järkevä,
varovainen, -tänksamhet -en järkevyys,
varovaisuus, ajattele vaisuus, -utbildning
täydennyskoulutus, -verkan, -verkning
jälkivaikutus; känna -verkningarna av
ngt tuntea vielä hiukan jtk. -vinter
lopputalvi; takatalvi, -vård (lääk.)
jälkihoito. -värkar (lääk. synnyt.) jälkipoltot. J

-värld jälkimaailma; gå till ~en siirtyä
jälkipolville, -åt jälkeenpäin; betala ~
maksaa jälkeenpäin; man ångrar sig ~
tulee katumus jälkeenpäin; han kom ~
hän tuli myöhemmin, jälkeenpäin,
egal -t: det är mig alldeles >—’t se on
minusta aivan, (leik.) herttaisen
yhdentekevää.

Egeiska havet npr (mnt.) Aigeian meri.
eg|en -et -na 1. oma; hans -et hus hänen
oma talonsa; vrt. 2; han har -et hus
hänellä on oma talo: bli sin öppna ~
affär ruveta itsenäiseksi yrittäjäksi
(liikemieheksi), aloittaa (avata) oma liike; vara
sin ~ olla oma herransa; de -na (Suom.
r.) omaiset, ^ växel ominaisvekseli;
uppta som -et barn ottaa omaksi
lapsek-seen, ottolapsekseen; adoptoida;/ö> -et
behov omiksi, kotijtarpeiksi; för min
~ del omasta puolestani; för ~
räkning omaan laskuun (sa); köpa för ~
räkning ostaa omaan laskuunsa
(itselleen); i ~ hög person omassa korkeassa
persoonassaan; i -et namn omassa
nimessään); på ~ begäran jnk omasta
pyynnöstä; på ~ hand omin päin,
itsenäisesti; (hyv.) min ~ lilla hustru! oma
eukkokultani! 2. erikoinen; hans -na
beteende hänen erikoinen
käyttäytymisensä; vrt. 1: hans -et hus; det var -et!
sepä oli omituista! han är så ~ hän on
(kovin) erikoinen, omalaatuisensa,
egenj|art omalaatuisuus, erikoisuus,
omituisuus. -arta|d -t omituinen, erikoinen,
omalaatuinen,
egendom -en -ar 1. omaisuus; fast ~
kiinteä omaisuus; kiinteistö; lös /—’ irtain
omaisuus, irtaimisto. 2. maatila;
maaomaisuus.

egendomlig -t-are 1. ilmeellinen, omituinen,
merkillinen; en ~ människa omituinen
ihminen. 2. tunnus-, luonteenomainen,
kuvaava, erikoinen, -het -en -er
erikoisuus, omituisuus,
egendoms; |agent kiinteistönvälittäjä,

-agentur kiinteistönvälitystoimisto,
-gemenskap omaisuusyhteys. -folk valittu
kansa, omaisuuskansa, -lös -t
omistamaton. -ägare tilanomistaja,
egenhandsrätt (Suom. r.)
omankädenoi-keus.

egenhet -en -er erikoisuus, omituisuus; r^er
omituisuudet, oikut; han har sina r^er
hänellä (hänessä) on omat oikkunsa,
omituisuutensa.

egenjlhändig -t omakätinen. -kär -t
itserakas; omahyväinen, turhamainen; han
är mycket ~ hän on kovin itserakas,
omahyväinen, hänellä on suuret luulot
itsestään. -kärlek itserakkaus, omahyväisyys.

116

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0130.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free