- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
168

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - F - frände ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

frä

frände—full

frände -n -r sukulainen; heimolainen, -folk
heimo-, sukulais|kansa.
frändskap 1. -en sukulaisuus. 2. (kern.) pl

-er kemiallinen taipumus, affiniteetti,
fränhet -en kirpeys, tympeys, karvaus:
jyrkkyys, säälimättömyys; vrt. frän.

1. fräs -en -ar (tkn.) jyrsinkone.

2. fräs -et 1. porina, sihinä, rahina, kahina,
pihinä. 2. för full ~ täyttä vauhtia,
täyttä karkua; sätta ~ på ngt tarttua
tarmokkaasti jhk; (j.) panna »tuulemaan»,
»hihat heilumaan», »rullat pyörimään».

1. fräsa II2 tr (tkn.) jyrsiä, kursoa.

2. fräsa II2 I. itr 1. (höyry) sihistä; (keit.
paistett.) rätistä; (vesi) kuohua; (kissa)
sylkeä; ~ av ilska kihistä, puhista, sähistä
kiukuissaan. 2. niistää (nenä). II. tr (keit.):
^ upp käristää, ruskistaa.

fräsande -t sihinä, sähinä; kuohuminen;
korskunta; (kissan) sylkeminen; (nenän)
niistäminen,
fräsare n - jyrsijä, kursoja.
fräsch -t -are raikas, tuore; uusi, siisti,
fräscha I tr: ~ upp piristää, raikastaa,
virkistää.

fräschhet -en, fräschör -en raikkaus,
tuoreus.

fräsmaskin (tkn.) jyrsinkone.
frät|a II2 fr, itr syövyttää; ~nde bekymmer
jäytävä(t), kalvava(t) suru(t); ~nde gift
jäytävä myrkky; ~nde gods, ~nde
ämne ( n) syövyttävä (t) aine (et); rosten -er
järnet ruoste syö(vyttää) rautaa; ^ bort
syövyttää pois; ^ (sig) igenom syöpyä
läpi (puhki); ~ sönder syövyttää, jäytää
rikki.

frätmedel syövytysaine.
frätsår (lääk.) (pahanlaatuinen)
haavau-tuma, haavoittuma; (kuv.) mätähaava,
syöpähaava.
frö ~(e)t -n 1. siemen; (rhm.) siemen,
siemenet, (kuv.) itu; gå i ~ tehdä siementä,
siementyä. 2. (busfrö) retkun-,
roiston|-alku.

fröa I itr, rfl. ~ sig siementyä, tehdä
siementä; ^ (av sig) varistaa siemenensä,
frö||förädling siementenjalostus. -gömme
(ksv.) siemenlokero. -handel
siemenkauppa. -handlare siemenkauppias. -hus (ksv.)
siemenkota,
fröjd -en -er ilo, riemu, onni; i ~ o.
gamman ilossa ja riemussa,
fröjda 1 rfl. ~ sigy fröjdas itr (dep.)
riemuita.

fröjdefull -t iloinen, riemuisa,
frökaps|el -eln -lar (ksv.) siemenkota,
frök|en - -nar neiti; vad tycker ~ om det?

mitä neiti pitää (tav. mitä pidätte) siitä?
frö||mjöl -et (ksv.) siitepöly; överföring
av ~ (siemenkasvien) pölytys, -odling sie-

menviljely. -rik -t runsassiemeninen. -skal
siemenkuori. -slag, -sort siemen]laatu,
-lajike, -ämne (ksv.) siemenaihe.
fuchsi|a -an -or (ksv.) verenpisara,
fuffens: et ~ koiruus, kepponen: vilppi,
petkutus; ha ~ för sig (koul.) tehdä
vallattomuutta; (yi.) harjoittaa vilppiä,
petkuttaa,
fug|a -an -or (mus.) fuuga.
fug$ra|d -t (mus.) fuugan tyyliin sävelletty,
fukt -en kosteus; (suurempi) märkyys,
fukta I I. tr kostuttaa; kastella; ~ strupen
(leik.) kastaa kaulaa. II. itr olla kostea,
fuktas I itr (dep.) kastua, kostua; hennes
ögon ~ av tårar hänen silmiinsä kihoavat
kyynelet, hänen silmänsä kostuvat,
vettyvät.

fukt||drypande (a. tpm.) kosteutta valuva,
läpimärkä, -fläck (sht.) (tukki)sinistymä;
kosteus|pilkku, -tahra, -laho. -fläckig -1
täynnä kosteuspilkkuja. -fri -tt
kosteude-ton, aivan kuiva,
fuktig -t -are kostea, -het -en kosteus,
fuktighetsmätare kosteudenmittari.
fukt||skada kosteuden aiheuttama vahinko.

-skada|d -t kosteuden vahingoittama,
ful -t -are ruma; flickan är inte ~ tyttö ei
ole ruma, (j.) ei hullumman näköinen;
~ som stryk ruma kuin kuvatus, kuin
pahus; han är en riktigt ~ fisk hän on
erittäin ikävä tyyppi, oikein aika lurjus;
det var ~t gjort av dig tuo oli (sinun
puolestasi) rumasti tehty; vara ~ i mun olla
paha-, rivo-, räävä|suinen. -het -en
rumuus, inhottavuus,
fuling -en -ar rumilus, ilkiö, lurjus,
ryökäle.

full-£ -are 1. täysi; alldeles ~ aivan, täpö
täysi; ett glas täysi lasi; hus (teat.
ym.) täysi huone, näytäntö
loppuun-myyty; (j.) lappu luukulla; strö ut med
~a händer (kuv.) jakaa auliisti,
avokätisesti; sirotella täysin kourin; jör ~a
segel täysin purjein, kaikki purjeet (j. joka
riepu) levällään; vagnen är ~ (rait.)
vaunu täynnä; hälla koppen ^ kaataa
kuppi täyteen; ljuga ngn ^ (j.) syöttää
jllk valheita, »pajuköyttä»; stoppa fickorna
r^a sulloa taskunsa täyteen; en blus ~
av (med) fläckar pusero täynnä tahroja;
en kastrull ~ av (med) kokande vatten
kattila täynnä (kattilallinen) kiehuvaa
vettä; hon kom med en burk ^ med sylt
hänellä oli tullessaan tölkillinen hilloa;
ett tåg av resande juna täynnä
matkustajia; ~ av harm kovin harmissaan,
kiukuissaan; harmin, kiukun vallassa; ~ av
helig vrede pyhän viha(stukse)n vallassa;
han var ^ av beröm hän tuhlaili ylen
määrin kiitostaan, ylistystään; trädgårdarna

168

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0182.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free