- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
177

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - F - färgfoto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

färgfoto — född

föd

läikkä, -tahra, -foto, -fotografi
värivalokuva. -fotografering värivalokuvaus,
-gla|d -tt raikas-, hilpeä-, kirkas|värinen.
-glädje väri-ilo; väriloisto, -grann -t
(kovin) värikäs, -handel värikauppa,
färg||karta 1. (kaup. vär.) värinäytekartta.
2. (mnt.) värillinen kartta, -klick
väri|-läikkä, -pilkku, -kopp värikuppi. -krita
(taid.) väriliitu, -låda värilaatikko. -lägga
V tr värittää (m. kuv.); maalata väreillä,
-läggning väritys, värimaalaus. -lära
värioppi. -lös -t väritön, -löshet värittömyys,
-medel (vär.) värjäysaine.
färgning -en värjäys.

färg||nyans -en -er väri vivahdus, -penna
värikynä, -prakt väriloisto, -prov
väri-näyte. -pyts värisanko. -rik -t värikäs,
-rikedom värien runsaus, -sinne väriaisti.
-skala väriasteikko. -skiftning
värivi-vahdus. -spel värien leikki, -spruta
(tkn.) ruiskumaalauspistooli. -stark
voi-makasvärinen; (hnk., kuv.) erikois-,
oma|-laatuinen. -stift värikynä, -ton värisävy,
-tryck (kirjp.) väripaino. -tub (taid.)
väri-, sivelie|putki. -äkta (a. tpm.)
värin-pitävä. -ämne väriaine,
färing ks. färöbo.

färj|a I. -an -or lautta, lossi; höyrylaiva-,
juna|lautta; lauttalaiva. II. I tr: ~ över
lautata, viedä lautalla, lossilla yli (salmen).
färj||förbindelse -n -r lautta-, lossiyhteys,
-kari lautturi; lossimies. -läge lautta-,
lossi|paikka. -pengar lauttausmaksu;
laut-ta-, lossijraha. -ställe lautta-,
lossipaikka.

färm -t -are sukkela, nopsa, reipas; ^

expedition nopea toimitus,
färmitet -en sukkeluus, nopsuus, reippaus,
färre (komp.) harvempi, vähempi; ^ tili
antalet vähemmän luvultaan; de är ~
till antalet heitä on vähemmän, he ovat
vähemmistönä,
färs -en -er (keit.) mureke; lihahakkelus,
täyte.

färs$ra I tr (keit.) täyttää (murekkeella),
färsk -t -are tuore, veres; av datum
äskettäin valmistunut (ilmestynyt,
saapunut) jne.; grönsaker tuoreet
vihannekset; han har det alltjämt i minne
se on hänellä yhä vielä tuoreessa
muistissa; spår verekset, tuoreet jäljet;
^ underrättelser tuoreet uutiset,
färska I tr (met.) mellottaa, puhdistaa,
poistaa hiiltä; ^ enligt bessemermetoden
bessemeroida; ~ upp bröd tehdä leipä
uudestaan tuoree(ntuntuise)ksi (uunissa
lämmittämällä); paahtaa leipää.
Färöarna npr (mnt.) Färsaaret,
färöbo -n -r, fär(ö)ing -en -ar Färsaarten
asukas, färsaarelainen.

färöisk -t färsaarelainen.
fäst|a II2 I. tr 1. kiinnittää, köyttää,
sitoa, panna kiinni, vid ngt jllk; ^ med nål
(häftstift, tråd) panna kiinni neulalla
(kiinnitysnastalla, langalla); ^ med lim
liimata kiinni; ~ en tråd panna lanka
kiinni. 2. (kuv.): ^ blicken (ögonen) på
ngt kiinnittää (suunnata) katseensa jhk;

ngns uppmärksamhet på ngt kiinnittää,
johtaa jnk huomio jhnk; ^ ngt på
papperet (på duken) kiinnittää (maalata,
piirtää) paperiin (kankaalle); vara (fäst)
vid ngn (ngt) olla kiintynyt jhk; ^ stor
vikt vid ngt antaa jllk suur I i (-ta)
arvo (a). II. itr tarttua, juuttua kiinni;
limmet -er inte liima ei tartu; spiken -er
inte naula ei ole lujassa, ei »vedä». III.
rfl. sig i ngns minne tarttua, syöpyä
jnk muistiin; ^ sig vid ngn kiintyä,
mieltyä, rakastua jhk; ^ sig vid ngt
kiinnittää huomionsa jhk; huomata; inte ~
sig vid ngt olla huomaamatta,
välittämättä, (j.) vähät välittää jstk; antaa
jllk palttua; jag -er mig inte vid ett par
tusenlappar mer eller mindi e yhdentekevää,
vaikka menee tuhatlappunen, pari
enemmän tai vähemmän; tuhatlappunen, pari
sinne tai tänne! *—’ sig vid småsaker
takertua pikkuseikkoihin. IV. (pain. part.):
^ i ngt i ngt kiinnittää jtk jhk; ^ igen
(ihop) kiinnittää, nitoa, nivoa, ommella
yhteen; ^ upp kläder kiinnittää vaatteet
(hame) ylemmäs,
fäste -t -n 1. tuki; (tkn.) pidin, pidike; vrt.
fotfäste; inte få ~ turhaan koettaa saada
tukea; (m.) luiskahtaa; tjäna (vara) tili
~ för ngt olla jnk tukena, pidikkeenä. 2.
varsi, kahva. 3. himmelens ~ taivaanlaki;
(vanh.) taivaan vahvuus. 4. linnoitus,
fästfolk -et kihlautuneet, kihlapari,
fästing -en -ar (el.) punkki,
fäst||man sulhanen, (vanh.) ylkä. -mö
morsian,
fästning -en -ar linnoitus,
föd|a I. -an ravinto; ruoka, (el.) rehu;
toimeentulo, elanto; inta ~ nauttia
ravintoa, syödä (ruokaa); tjäna till ^ olla
jnk ruokana, ravintona. II. II1 tr 1.
synnyttää; syntyä; på nytt
syntyä uudelleen. 2. tuottaa, valmistaa;
(kuv.) herättää, synnyttää; detta -er
hat tämä herättää, synnyttää vihaa. 3.
ravita, antaa ravintoa; elättää; ^ en stor
familj elättää suurta perhettä; ett yrke,
som -er sin man ammatti, joka
harjoittajansa elättää; ^ sig elättää itsensä; ^
upp djur elättää, kasvattaa eläimiä
(karjaa).

f o|dd -tt -dda syntynyt; ~a (san.)
syntymäilmoituksia; blind ~ sokeana syntynyt;

177

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0191.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free