- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
217

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - G - glädjande ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

glädjande — gnissla

gm

kyllä, pysynyt hyvänä; ^ sig åt gott
rykte olla hyvämaineinen,
glädjande (a. tpm.) ilahduttava,
glädjas itr (dep.) ks. glädja II.
glädje -n ilo; en riktig (sann) rs todellinen
ilo; ^ o. gamman ilo ja riemu; rsn stod
högt i tak ilo oli ylimmillään; bereda ngn
rs tuottaa jllk iloa; sprida rs levittää,
»tuoda» iloa; få mycken rs av sina barn
saada paljon iloa lapsistaan; han har stor
rs av ngn (ngt) hänellä on (hän saa)
paljon iloa jstk (henkilöstä, asiasta);
det har jag ju ingen <—’ av! enhän minä siitä
mitään hyödy! jag väntar mig föga rs
av det siitä en odota (osaa odottaa)
suurtakaan (paljoakaan) iloa; han finner sin
rs i det se on hänelle ilon aiheena;
(j. läh.) ilonsa kullakin; tokig av rs (j.)
hulluna, mielettömänä ilosta; utom sig
av rs ilosta suunniltaan; i rs 0. sorg
ilossa ja surussa; med rs ilomielin; vara tili
rs för ngn olla jllk iloksi; till rs för mina
föräldrar iloksi vanhemmilleni; han är
till stor ^ för mig hänestä on minulle
paljon iloa.

glädje||betygelse ilon-, mielihyvän
|osoi-tus. -bringande (a. tpm.) iloa tuottava,
-budskap ilosanoma, -dag ilon päivä,
-druck|en -et -na kuin päihdyksissään
ilosta, -fattig -t oton. -fest ilojuhla,
-flicka katu tyttö, ilotyttö, -fyll|d -t
kovin iloinen, -källa ilon lähde, -lös -t
iloton, -löshet ilottomuus. -rik -t iloinen,
-rop ilo(n)huuto. -rus ilon huumaus,
-spridare ilon levittäjä, tuoja, -språng
ilo|loikkaus, -hyppy, -strålande (a. tpm.)
ilosta loistava, -tjut riemun ulvonta,
-tår ilonkyynel. -yra ilon hurmio,
-ytt-ring ilonilmaus. -ämne ilonaihe; man skall
ej förakta livets små rsn ei pidä
halvek-sia elämän vähäisiä ilonaiheita,
gläfs -et (pienen koiran) haukuskelü,
nalkutus; (kuv.) nalkutus, (j.) räkytys.
gläfs|a -er -te har -t haukkua nalkuttaa;
räkyttää (m. kuv.).

glänsa II2 itr kiiltää; ^ tili syttyä
kiiltämään, valaisemaan,
glänt: dörren står på rs ovi on raollaan.

1. glänta I itr: rs på dörren raottaa
ovea, avata ovi raolleen.

2. glänt|a -an -or aukeama, aukko
(metsässä ym.).

glätta I tr silittää.

glättig -t -are] ilomielinen, hilpeä, iloinen.

-het -en iloisuus, hilpeys,
glöd -et - (er. kuv.) -en 1. hehkuva hiili,
hiillos, hiilistö; steka på rs paistaa
hiilillä. 2. (kuv.) hehku.

glöda II1 itr hehkua (m. kuv.); ~ under
askan kyteä tuh(k)assa.

glödande (a. tpm.) hehkuva; samia rs
kol på ngns huvud koota tulisia hiiliä
jnk pään päälle,
glödga I tr hehkuttaa,
glöd||het -t tulikuuma, -hetta polttava
kuumuus, paahde, -hög hehkuva
hiili-kasa, hiillos, -kropp (shk.) hehkuva osa,
hehkukappale. -lampa hehkulamppu,
-rita I tr harjoittaa poltto-, hehku
[piirustusta. -ritning poltto-, hehku|piirustus.
-strumpa (val.) hehkusukka. -tråd
hehkulanka.

glögg -en -ar hehkuviini, glögi,
glömma II1 I. tr: rs (bort) unohtaa; (j.)
unohtaa oppimansa; lyödä laimin; ~
hemma unohtaa kotiin; ^ kvar unohtaa,
jättää (epähuomiossa) jnnk; det glöms
lätt att helposti unohtuu (unohdetaan)
että; det hade jag alldeles glömt sen olin
ihan (kokonaan, kerrassaan) unohtanut,
glömsk -t -are muistamaton,
huonomuistinen.

glömska -n unohdus; unho; falla (råka) i
rs vaipua unohduksiin, unhoon, (run.)
unholaan.

g-moll (mus.) g-molli.
gnabb -et härnäily, kiusoittelu (kaikessa
ystävyydessä).

gnabbas I itr (dep.) kiusoitella toisiaan,
naljailla keskenään.

gnaga I tr, itr jyrsiä, nakertaa; ~ köttet
från benen jyrsiä liha luista; ^ hål på
ngt jyrsiä reikä jhk; ^ på ngt (m. kuv.)
kalvaa jtk.
gnagande (a. tpm.) jyrsivä, nakertava; ~

tvivel jäytävä epäilys,
gnagare -n - (el.) jyrsijä,
gnat -et jankutus, jankkaus, vatkutus.
gnata I itr jankuttaa, jankata,
vatkut-taa.

gnatig -t -are ärisevä, jankuttava,
vatkattava.

gnejs -en -er (kiv.) gneissi, -arta|d -t
gneissin kaltainen,
gnida IV1 tr, itr hieroa, hangata; ^ sömnen
ur ögonen hieroa unet silmistään; -—’ o.
spara säästää kituuttaa, kitsastella; ^
in hangata, hieroa jhk; ~ på fiolen (leik.,
halv.) kitkuttaa, vinguttaa viulua,
gnidare -n (halv.) kitupiikki, visukinttu,
kitsastelija.
gnidig -t -are saita, kitsas, -het saituus,
kitsaus.

gniss|el -let (pyörien) kitinä, vinkuna;
(hampaiden) kirskuminen; det var rs
hela tidén kaiken aikaa sattui (yhä
uusia) kahnauksia; utan rs kahnaukseton,
hankaukseton, hankauksitta,
gnissla I itr (onom.) (pyörä) kitistä,
vinkua, (ovi) narista, (hampaat) kirskua,

217

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 00:00:12 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1960/0231.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free