- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
237

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - H - haj ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

haj — hals

hal

1. haj -en -ar (el.) hai, haikala; (kuv.
hnk.) tekijämies.

2. haj (a. tpm.) pelästynyt,
hämmästynyt.

haja I itr: ~ till} hämmästyä, säpsähtää,
hätkähtää, pelästyä.

hak (-a:) -et - ura, pykälä, lovi;
leikkaus.

1. hak|a -an -or leuka.

2. haka I tr panna hakaan; ~ av avata,
päästää haasta; ~ fast panna kiinni,
hakaan; ~ sig fast tarrautua kiinni,
vid jhk; ^ i panna hakasilla kiinni;
^ på kiinnittää koukuilla, koukkuun;
^ upp päästää (ovi) haasta; ripustaa
(takki) naulaan; ~ upp sig tarttua
kiinni, jäädä riippumaan, roikkumaan; ^
upp sig vid småsaker takertua
pikkuseikkoihin; (kuv.) erehtyä jnk suhteen;
mennä myttyyn, epäonnistua jnk vuoksi;
nu har det rst upp sig för oss nyt ollaan
kiinni (kiikissä).

hakband leukanauha.

hak|e -en -ar haka, säppi; ((kirjp.) hakaset;
hyskor o. -ar lehtiäiset ja hakaset; det
är en rs med det (kuv.) siinä (asiassa)
on vain muuan mutka; (för) tusan
(sjutton) -ar! hitto vieköön!

hakformig -t haanmuotoinen.

hakgrop leukakuoppa.

hakkors hakaristi.

hak||lapp (lps.) leukalappu, rintatilkku.
-påse (an.) kaksoisleuka, (el.) (kaulan)
ihopoimu, -rem leukahihna, -skägg
(leu-ka)parta.

hal -t -are liukas, livettävä; ~ som en ål
liukas kuin ankerias; (kuv.) luihu,
lipeväkielinen; sätta ngn på det rsa saattaa
pulaan, kiikkiin; panna lujille.

hala I I. tr, itr hilata, kiskoa, lappaa.
II. (pain. part.): ^ an alkaa lappaa,
hilata; ^ in hilata, lappaa sisään; ~ ned
(ner) laskea alas, (mer.) vetää, hilata alas;
^ upp hilata, nostaa ylös; ut på tidén
aikailla, vitkastella, viivytellä, med ngt
jtk, jssk.

halhet -en (kuv.) liukkaus, mielistelevyys;
liukaskielisyys.

halk|a A. -an iljanne, kaljama; gå inte ut i
den här rsn! älä mene (älkää menkö) ulos
tällaisella iljannekelillä! B. I I. itr livetä,
liukastua; ^ på golvet livetä ja kaatua
lattialle; han ~de på ett bananskal hän
lipesi banaaninkuoreen ja kaatui. II.
(pain. part.): ~ av (brädan) livetä,
luiskahtaa (laudalta) alas; ^ omkull livetä
ja kaatua; ^ ur ngn (kuv.): hur det nu
rsde ur honom kuinka hän tulikin sen
sanoneeksi; ^ över (kuv.) livahtaa jnk
ohi, jättää jtk mainitsematta.

halkig -t -are liukas, livettävä,
hali -en -ar halli, eteinen; porstua,
halleluja (int.) halleluja(a)!
hallick -en -ar (j.) portonsuosija,
sutenööri.

hallon -et - (ksv.) vadelma, vattu,
vääräin, vaapukka, -buske vaarainpensas.
-saft vadelmamehu. -sylt vadelmahillo.
hallstämpel 1. halli-, tarkastus|leima.
2. (kuv.) tuntomerkki; sanningens rs
totuuden leima,
hallucination -en -er hallusinaatio;
aistiharha; ha rser olla aistiharhoja,
hallusinaatioita.

hallå I. (int.); halloo! ~ där! hoi, kuulkaa
(te siellä)! II. -(e)t: det blev (var) ett
förskräckligt rs siitä syntyi hirveä elämä,
hallåa I itr (rad.) aloittaa, sanoa »huomio
(huomio)».

hallå|| kvinna, -man (rad.)
(radio)kuulut-taja.

halm -en olki, oljet; av rs olkinen, olki-.
halma(spel): ett rs haima (peli),
halm||dös ks. -stack, -färga|d -t
oljen|väri-nen, -keltainen, -gul -t oljenkeltainen.
-hatt olkihattu, -madrass olki|patja,
-pussi, -matta olkimatto. -sko olkikenkä.
-stack olki|keko, -auma. -strå
oljenkorsi; som en drunknande gripa efter ett
rs tarttua kuin hukkuva oljenkorteen;
gripa efter ett räddande rs tavoitella
pelastuksen oljenkortta, -tak olkikatto,
-täckt - -a oljilla peitetty, (katto)
katettu; olkikattoinen.

halo -n -er (mtr.) kuun-, päivän|kehä,
-sappi, -fenomen (mtr.) haloilmiö,
hals -en -ar (an., kuv.) kaula; ^ över
huvud suinpäin, päätäpahkaa; bryta rsen
av sig taittaa niskansa; ge rs käydä
huutamaan, karjumaan, (koira) ulvomaan;
kosta ngn rsen maksaa jnk henki; skära
rsen av ngn (av sig) katkaista jltk kaula
(katkaista kurkkunsa poikki); vrida rsen
av ett djur vääntää eläimen niskat nurin;
skrika av (med, för) full rs huutaa täyttä
kurkkua, kuin puukko kurkussa; fastna
i rsen på ngn tarttua (juuttua)
kurkkuun; han har ont i rsen hänen
kurkkunsa on kipeä; ha andan i rsen olla
hengästynyt; (ha) gråten i rsen itku
kurkussa; han satte (fick) ett fiskben
i rsen hän sai kalanruodon kurkkuunsa;
jag var torr i rsen kurkkuani kuivasi,
kurkkuni oli kuiva; de föll varandra om
rsen kävivät (kavahtivat) toistensa
kaulaan; hänga (kasta) sig om rsen på ngn
käydä (kavahtaa) jnk kaulaan, (riippua)
jnk kaulassa; lägga (slå) armarna om rsen
på ngn kietoa kätensä jnk kaulaan; han
har fått sin svärmor på rsen hän on saanut

237

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/svfi1960/0251.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free